Onnistunut astutus

Catharina Linde Forsberg (käännös: Christina Rolin)

Useampi asia voi olla syynä, kun narttu ei tule tiineeksi. Tavallisinta on, ettei astutus ole sattunut oikeaan ajankohtaan. Tämä on kuitenkin nykyään helppo välttää. Toinen tavallinen syy on uroksen sperman heikko laatu astutushetkellä. Näitä on voidaan tutkia ennen astutusta.

Kun huolella suunniteltu astutus ei tuota tulosta, se koetaan joka kerta pettymyksenä. Aikaa ja vaivaa on nähty, jotta narttu saataisiin jalostuskelpoiseksi terveystarkastuksineen, kokeineen, näyttelyineen. Uroksen valitseminen on vaatinut paneutumista. Astutuspaikalle matkustamiseen ja muuhun astutukseen liittyvään on panostettu, puhumattakaan kustannuksista. Pentua jonottavilla ostajilla saattaa myös olla suuria odotuksia sekä kasvattajalle että tulevalle pentueelle?

Miten tavallista on, että narttu jää tyhjäksi?
Ison Amerikkalaisen lääkeyhtiön suorittamassa tutkimuksessa seurattiin 2507 beaglen astutusta. Nartuista 90,2% synnytti pentueen. Englantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 422 opaskoiran astutusta. Opaskoirat olivat kultainennoutaja-, labradorinnoutaja- sekä saksan paimenkoirarotuisia. Tässä tutkimuksessa 85% nartuista synnytti pentueen. Näiden tutkimusten perusteella voinee todeta, että on normaalia että 10 – 15% astutetuista nartuista jää tyhjäksi. Tutkimuksiin osallistuneiden koirien astutukset olivat kuitenkin ammattilaisten suunnittelemia ja siksi on oletettavissa että harrastajakasvattajien tulokset jäävät hiukan heikommiksi.

Löytyy yllättävän vähän tutkimusaineistoa, joka koskee tavallisten kasvattajien ja useiden rotujen tuloksia. Tämän tyyppiset tutkimukset edellyttävät rotujärjestöjen ja kasvattajien yhteistyötä ja panostusta, koska SKK (Svenska Kennelklubben) ei pidä kirjaa epäonnistuneista astutuksista.
20 vuoden aikana, 1990-2010, SKK vaati, että kaikki ruotsalaisomistuksessa olevat nartut, jotka oli keinosiemennetty, piti ilmoittaa 14 vuorokauden sisällä keinosiemennyksestä. Tästä syystä on tietoa 4100 keinosiemennyksestä ja tiedämme, että on suuria rotukohtaisia eroja keinosiemennysten onnistumisissa. Olen myös seurannut muutamien rotujen hedelmällisyyttä normaaleissa astutuksissa. Näissäkin tutkimuksissa näkee suuria rotukohtaisia eroja. Alhaisin onnistumisprosentti, vain 53 %, oli chow chow, berninpaimenkoira 69,7 %, dreeveri 78,6 %, mäyräkoira 91 %, ruotsinlapinkoira 91,3 % ja suomenlapinkoira 96,6 %. Beaglejen tilanteesta Ruotsissa ei valitettavasti ole tietoa.

Tavallisimmat syyt, joiden takia nartut jäävät tyhjiksi onnistuneesta astutuksesta huolimatta?
Yksi tavallisimmasta syistä, joidena takia narttu jää tyhjäksi on, että astutus on tapahtunut vääränä päivänä. Onneksi tämä on nykyään helppo välttää, koska on mahdollista teettää nartulle progesteronitesti. Toinen tavallinen syy on uroksen heikko spermanlaatu. Tämäkin voidaan välttää teettämällä urokselle spermatesti, jolloin voi valita toisen uroksen, jos spermatestin tulos on heikko.
Molemmat edellä mainitut syyt ovat huomattavasti yleisempiä kuin että jommalla kummalla koiralla olisi jokin tulehdus, joka aiheuttaa tyhjäksi jäämisen. Valitettavan moni kasvattaja uskoo edelleen, että nartulle olisi annettava antibioottihoitoa, jotta narttu tiinehtyisi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että turha antibioottihoito voi aiheuttaa ongelmia, koska sellainen horjuttaa nartun normaalia, suojaavaa bakteerikantaa. Tämä taas voi johtaa vakavampiin tulehduksiin.

Missä vaiheessa juoksua on oikea aika astuttaa narttu?
Verrattuna muihin kotieläimiin, koiran kiima-aika on hyvin pitkä. Lisäksi kiima-ajan kesto vaihtelee paljon yksilötasolla, ja näin ollen vaihtelee myös se, missä vaiheessa juoksua narttu suostuu astuttavaksi. Ei ole siis outoa, että voi olla vaikea määrittää, mihin aikaan juoksun paras astutushetki kyseisen nartun kohdalla sattuu. Varsinkin kun ajankohta saattaa vaihdella nartulla juoksukohtaisesti.

Esikiiman ensimmäiseksi päiväksi lasketaan päivä, jolloin verinen vuoto alkaa. Narttu on itse kiinnostunut uroksista, jotka myös kiinnostuvat siitä, mutta se ei anna astua. Jakso kestää keskimäärin 9 vuorokautta. On kuitenkin olemassa narttuja, joiden esikiima kestää vain 2-3 päivää, sekä narttuja, joiden esikiima kestää 3 viikkoa tai kauemmin.

Kiima ("tärppipäivät") ensimmäinen päivä on päivä, jolloin narttu antaa astua. Viimeinen päivä on se, jolloin narttu taas kieltäytyy. Varsinainen kiima kestää keskimäärin 9 päivää, mutta se voi myös kestää vain 2-3 päivää tai jopa 3 viikkoa tai kauemminkin.

Varsinkin niiden narttujen kohdalla, jotka antavat astua pitkän ajan aikana, on vaikea löytää oikea astutuspäivä. Toisin sanoen niiden kohdalla, joilla on lyhyt esikiima ja pitkä kiima (tärppipäivät). Sitä luulee helposti, että ajankohta on oikea, koska narttu suostuu astuttavaksi, vaikka näin ei ole. Näin ollen tällaiset nartut astutetaan aivan liian aikaisin. Oikean päivän löytäminen on helpompaa niiden narttujen kohdalla, jotka suostuvat astuttavaksi lyhyenä aikana.

Jälkikiima: 2-3 kk juoksujen jälkeen narttuun vaikuttaa raskaushormonit (progesteroni), riippumatta siitä onko se astutettu vai ei. Monista nartuista huomaa silloin valeraskausoireita. Nartut osoittavat alakuloisuutta, erittävät maitoa, tekevät pesää ja hoitavat kuvitteellisia pentuja. Varsinkin metsästys- ja käyttökoirissa valeraskaus on vaivaksi kun ne eivät toimi normaalisti, joskus jopa melko pitkän ajan.

Kiimaton aika: Kiimattoman ajan aikana nartun munasarjat eivät tuota hormoneita. Tämän ajanjakson pituus vaihtelee 1-9 kuukauteen riippuen siitä, tuleeko narttu juoksuun yksi, kaksi tai kolme kertaa vuodessa.

Juoksun kesto vaihtelee
Moni kasvattaja on perinteisesti ollut sitä mieltä, että narttu astutetaan juoksun 10-12 päivänä tai 12-14 päivänä. Tämä pitääkin paikkansa monen nartun kohdalla, mutta eroavuudet voivat olla hyvinkin suuria. Toisilla nartuilla juoksu kestää vain 10 päivää kun taas toisilla kestää 14-18 päivää ja sitten on niitä joiden juoksu kestää jopa 24-28 päivää tai kauemmin. Tästä johtuen jotkut nartut tulee astuttaa jo 7:nä päivänä ja toiset vasta 27:nä.

Nartun hedelmälliset päivät
Useimmilla nartuilla munasolun irtoaminen tapahtuu kiiman ("tärppipäivien") keskivaiheessa. Munasolut ovat kehittymättömiä siinä vaiheessa, kun ne irtoavat ja siten eivät ole vielä hedelmöitettäviä. Ne kehittyvät hedelmöitäviksi 2-5 vuorokautta munasolun irtoamisen jälkeen. Tämän jälkeen jokainen munasolu elää 2-4 vuorokautta.
Oletetaan uroksen siittiöiden elävän nartun kohdussa ja munanjohtimessa ainakin 4-6 vuorokautta astutuksen jälkeen. Tästä johtuen narttu voi tiinehtyä vaikka astutus on tapahtunut useita päiviä ennen munasolujen irtoamista. Tämä edellyttää, että riittävän moni siittiö on hengissä siinä vaiheessa, kun on irronnut edes muutamia munasoluja, jotka ovat kehittyneet hedelmöittymiskykyisiksi. Narttu voi myös tiinehtyä astutuksesta, joka on tapahtunut kiiman ("tärppipäivien") aivan viimeisinä päivinä.
Jaksoa, jolloin narttu voi tiinehtyä, kutsutaan nartun hedelmälliseksi jaksoksi ja se kestää monen nartun kohdalla 8-10 päivää. Hedelmällisin ajankohta on kuitenkin kiiman ("tärppipäivien") 2-4 viimeisen päivän aikana, jolloin kaikki munasolut ovat irronneet ja kehittyneet hedelmöittymiskelpoisiksi. Tätä jaksoa kutsutaan hedelmöittymisajaksi ja on siis 2- (noin) 4 päivän pituinen.

Milloin narttu astutetaan?

Jos nartun juoksujen pituus on tiedossa, ohjenuorana voi pitää, että astutetaan 2-3 päivää ennen juoksun päättymistä. Tämä tarkoittaa, että:

10 päivää juoksussa oleva narttu astutetaan mieluiten juoksun 8.-9. päivänä.
14 päivää juoksussa oleva narttu astutetaan mieluiten juoksun 12.-13. päivänä.
21 päivää juoksussa oleva narttu astutetaan 18.-21. päivänä.
24 päivää juoksussa oleva narttu astutetaan 21.-23. päivänä.
28 päivää juoksussa oleva narttu astutetaan 25.-27. päivänä.

Juoksun viimeisenä päivänä ei ole suositeltavaa astuttaa, koska silloin ovat mahdollisesti useimmat munasolut jo vanhentuneet. Haasteena on siis löytää päivä, jolloin kaikki munasolut ovat irronneet ja kehittyneet hedelmöittymiskelpoisiksi, mutta eivät vielä ole liian vanhoja. Lisäksi osa nartuista ei osoita selkeitä merkkejä, jotka viestivät, että juoksu on ohi vaan antavat astua, vaikka astutus tapahtuisi myöhässä.

Progesteronitesti

Paras tapa löytää paras astutusajankohta on teettää progesteronitesti verikokeesta. Progesteroniarvo on alhainen esikiiman aikana, mutta alkaa nousta muutama päivä ennen munasolujen irtoamista. Tämän jälkeen arvo nousee jyrkästi. Progesteroniarvo on munasolujen irtoamisen aikana 12-24 nmol/L (3,77 – 4,4 ng/mL). Kaksi päivää myöhemmin, kun ensimmäiset munasolut ovat kehittyneet ja on aika astuttaa narttu, on progesteroniarvo noin 30 nmol/L (9,4 ng/mL). Narttu astutetaan, kun progesteroniarvo on 30 ja 60 nmol/L (9,4 – 18,9 ng/mL) välillä ja narttu on hedelmällisessä jaksossa. Kun narttu siirtyy kiimattomaan jaksoon, progesteronitaso ylittää 75 nmol/L (23,6 ng/mL). Tämäkin vaihtelee ja jotkut nartut voivat olla kiimassa (tärppipäivät) vaikka progesteronitaso on jopa 120 nmol/L (37,7 ng/mL). Paras tapa tarkastaa, milloin juoksu on ohi, on ottaa emättimestä limakalvonäyte.

Progesteronin nousun nopeus vaihtelee narttukohtaisesti ja siihen vaikuttaa myös juoksujen kesto. Nartulla, jolla on lyhyt juoksu, nousee progesteronitaso nopeammin kuin nartulla, jolla on pitkä juoksu. Progesteronitesti kertoo ainoastaan seuraavien 2-3 päivän tilanteesta. Jos testi on otettu liian aikaisin, on otettava uusi testi parin päivän päästä. Nytkin on arvokasta, jos tietää nartun juoksun keston, jotta välttyy useamman testin teettämiseltä.

Emättimen limakalvonäyte

Verinäytteen ottaminen on tarpeetonta, ellei progesteronitaso ole lähtenyt nousuun. Minulla on siksi tapana ehdottaa emättimen limakalvonäytteen ottoa, jolloin voi siirtää progesteroninäytteen ottamisen ajankohtaan, jolloin selviää, onko narttu esikiimassa vai jo kiimassa ("tärppipäivät"). Tällä näytteellä ei kuitenkaan pysty päättelemään oikeaa astutuspäivää, koska limakalvonäyte kertoo ainoastaan estrogeenin tason, ei progesteronitasoa. Näytteellä pystyy kuitenkin määrittämään onko aivan liian aikaista astuttaa tai onko jo auttamattomasti myöhässä. Toinen tapa on testata nartun käyttäytymistä uroksen seurassa. Jos narttu tarjoutuu urokselle, tietää että alkaa olla aika käydä progesteronitestissä. Monet nartut alkavat olla suostuvaisia astutukselle kun progesteroni on 20 nmol/L (6,3 ng/mL).

Monella eläinlääkärivastaanotolla saa nykyään progesteronitestien tulokset muutaman tunnin sisällä. On myös olemassa pikatestejä, mutta ne eivät ole yhtä tarkkoja kuin laboratoriotestit. Testin tarkka analysointi on tärkeää, varsinkin jos ollaan lähdössä kauas astutusmatkalle tai jos kyseessä on keinosiemennys.

Montako kertaa narttu astutetaan?

Jotta edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät onnistuneelle astutukselle ja hyvälle pentuekokoon, on hyvä astuttaa tai keinosiementää narttu kaksi kertaa. Siittiöiden elinaika huomioiden riittää, että narttia astutetaan tai keinosiemennetään joka toinen päivä.

Kantoajan pituus

Kantoaika ilmoitetaan olevan 63 ±5 vuorokautta, laskettuna ensimmäisestä astutuksesta. 10 päivän vaihtelu suhteellisen lyhyessä kantoajassa johtuu ennen kaikkea siitä, että nartuilla on pitkä hedelmällinen kausi. Narttu, joka on astutettu juoksun alkuvaiheessa, tulee kantamaan kauemmin kuin se, joka on astutettu myöhemmässä vaiheessa juoksua. Jos lasketaan kantoajan alkaneen munasolun irtoamisajankohdasta, synnyttävät lähes kaikki nartut kantoajan 63 vuorokauden aikana. Jos laskee hedelmöitymisen ajankohdasta, toisin sanon parhaista astutuspäivistä, synnyttävät nartut noin 60 vuorokauden jälkeen. Jos nartulla on ollut pentue tai useampi, tieto kantoajan pituudesta voi hyödyntää suunniteltaessa seuraavan astutuksen parasta päivää.

Minkä ikäisenä narttu on hedelmällisin?

Ruotsin laki määrää ettei narttua saa astuttaa alle 18 kuukauden ikää. Suurin osa nartuista käytetään jalostukseen niiden ollessa 2–7-vuotiaita. SKK vaatii eläinlääkärin antaman lausunnon, josta käy ilmi että narttu on terve, jos narttu aiotaan astuttaa sen ollessa yli 7 vuotta. Ensisynnyttäjä ei myöskään saa olla yli 7 vuoden ikäinen. Suurimmat pentueet syntyvät nartut ollessa 3–4-vuotiaita. 5 vuoden iän jälkeen pentuekoko pienenee merkittävästi ja vähenee edelleen iän myötä. Heinäkuun aikana narttujen hedelmällisyys on heikompi kuin vuoden muina kuukausina. Tämä saattaa olla seuraus päivänvalon pituudesta ja/tai johtua lämmön aiheuttamasta stressistä.

Kääntäjän lisäys:
Suomen Kennelliiton sääntö kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astuttamisesta
Kahdeksan vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärin todistusta, jossa eläinlääkäri toteaa nartun sen hetkisen terveydentilan sellaiseksi, ettei pennuttamiselle ole estettä. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi.

Uroksen osuus

Aikuinen, terve uros voi yleensä paritella 2-3 kertaa viikossa ilman, että spermanlaatu heikkenee. Jos urosta käytetään tätä tiheämmin, tulevat viimeisinä astutetut nartut saamaan pienempiä pentueita tai jäämään tyhjiksi, koska siittiöiden määrä on liian harvalukuinen. Uroksen siittiöiden laatu voi vaihdella eri aikoina ja on huonompi esimerkiksi kesällä, mikä todennäköisesti johtuu lämmöstä, mutta voi myös johtua päivänvalon pituudesta.

Kuten narttujen kohdalla myös urosten hedelmällisin jakso on niiden ollessa 3–4-vuotiaita. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat urokset kärsivät hyvin usein eturauhasvaivoista, ja tämä huonontaa merkittävästi siittiöiden laatua. Nartun omistajan kannattaa siis selvittää, onko uros terve ja hedelmällinen ja ettei sen luona ole käynyt muita narttuja samoihin aikoihin. Epävarmoissa tilanteissa saattaa siittiöiden tutkiminen olla hyvä sijoitus.