Ajolöysyys

Ajolöysyyttä pidetään yleisesti hakulöysyyttä harmillisempana ominaisuutena. Koeaineiston perusteella sitä esiintyy joka kolmannella tai joka neljännellä koiralla kaikista. Ajolöysyyden toteaminen on kuitenkin hakulöysyyttä vaikeampaa, sillä ajokoesääntöjen mukaan ajolöysyyspisteiden antaminen koiralle vaatii aina näköhavainnon. Siksi ei voida tietää, missä määrin hakulöysyyttä todellisuudessa esiintyy.

Vielä hakulöysyyttäkin selvemmin ajolöysyyttä on kirjattu etelän lohkolla pidetyissä kokeissa huomattavasti useammin kuin muualla (kuva 1).

Kuva 1. Ajolöysyyspisteiden keskiarvojen alueelliset erot lohkoittain syksystä 2011 alkaen.

Asia saattaa selittyä ainakin osittain sillä, että etelän koemaastoissa on paljon teitä, joilla ajolöysyyden toteaminen on helpompaa kuin ajon kulkiessa metsässä. On myös mahdollista, että koira erehtyy kertaamaan ajettua jälkeä todennäköisimmin tiellä, jossa jänis saattaa poiketa yhden ajoerän aikana useita kertoja. Mutta sitäkään mahdollisuutta ei voida sulkea pois, että etelän lohkolla ajolöysyyttä kirjataan koiralle pienemmällä kynnyksellä kuin muualla. On kuitenkin vaikea uskoa, että sitä tulisi etelässäkään kirjattua enemmän kuin koirat ansaitsevat.

Silloinkin kun tämän tarkastelun beagleilla on esiintynyt ajolöysyyttä, sitä on yleensä merkitty vähän (kuva 2).

Kuva 2. Ajolöysyyspisteiden keskiarvojen jakaumat.

Huomaa, että diagrammeissa on vain ne koirat, joille on kirjattu ajolöysyyttä. Tarkemmat kuvat, joissa palkkien raja-arvot on kerrottu alareunassa, voit ladata uroksille täältä ja nartuille täältä. Urosten ajolöysyyspisteiden keskiarvot löydät listamuodossa täältä ja narttujen lista löytyy täältä.

Mikä tahansa koira voi erehtyä antamaan ajolöysää, mutta mikäli ajolöysyyttä esiintyy koirassa useammassa kokeessa, voidaan sitä pitää haitallisena ja vältettävänä ominaisuutena. Siksi on syytä katsoa pelkkien ajolöysyyskeskiarvojen lisäksi myös se, kuinka monessa kokeessa koiralle on kirjattu ajolöysyyttä.

Usein kuulee sanottavan, että hakulöysyys ja ajolöysyys ovat kokonaan eri asioita ja että pahastikin hakulöysältä koiralta voi puuttua taipumus ajolöysyyteen ja päinvastoin. Tämän tarkastelun aineisto ei tue tällaista käsitystä, sillä mikäli koira löytyy hakulöysyystaulukoista (ks. hakulöysyysteeman linkit) eniten miinuspisteitä saaneiden koirien joukosta, löytyy se vastaavasta joukosta myös ajolöysyystaulukoista n. 50 %:n todennäköisyydellä.

Ajolöysyys poikkeaa hakulöysyydestä siinä, että se ei näytä olevan muita koiria yleisempää kaksoisvalion tai käyttövalion tittelin saavuttaneilla koirilla.