Sijoittumisindeksi

Sijoittumisindeksi on uusi asia vain nimeltään. Beaglejärjestön tietokannassa on koirien koetiedoissa ollut alusta alkaen nähtävissä perustietoina palkintosija, pisteet ja sijoitus. Tietokannassa sijoittumiset ilmaistaan murtolukuina, joten jos niitä olisi käytetty suoraan sijoittumisindeksin laskemiseen, olisi koira saanut sitä pienemmän indeksiluvun, mitä paremmin se olisi keskimäärin kokeissa sijoittunut. Tässä tarkastelussa numerot on käännetty toisin päin niin, että suurempi luku tarkoittaa parempaa sijoittumista.

Sijoittumisindeksin laskennassa ei loppupisteitä tai ominaisuuspisteitä oteta lainkaan huomioon, indeksin lukuarvoon vaikuttaa pelkästään koiran sijoittuminen suhteessa muihin samassa kokeessa mukana olleisiin koiriin. Kilpakumppaneiksi on katsottu kaikki kokeessa mukana olleet koirat, sijoittumista ei siis ole laskettu pelkästään suhteessa samaa sukupuolta oleviin koiriin. Perusteluna tälle laskentatavalle on, että narttujen ja urosten keskimääräisissä koetuloksissa on vain parin pisteen ero (urosten hyväksi). Kilpakumppaneiksi on lisäksi laskettu kaikki kokeen beaglet, ei pelkästään tässä tarkastelussa mukana olleita koiria. Jotta sattuman osuus saatiin minimoitua, on sijoittumisindeksien keskiarvot laskettu vain niille koirille, jotka ovat osallistuneet vähintään viidesti arpakokeeseen – koko kauden kokeissa ei koiralla ole kilpakumppaneita.

Sijoittumisindeksin laskentataulukko on esitetty tässä taulukossa. Taulukkoa luetaan niin, että vasemmasta laidasta valitaan kokeen koiramäärä ja yläreunasta valitaan koiran sijoitus. Näiden leikkauspisteestä löytyy sijoittumisindeksin arvo, jonka koira on saanut kyseisessä kokeessa. Kun indeksiluku on saatu vähintään viidestä kokeesta, on koiralle laskettu näiden lukujen keskiarvo. Indeksien keskiarvot pystyttiin laskemaan yhteensä 111 urokselle ja 105 nartulle, jolloin ne ovat samalla kuvan 1 histogrammien ”palkkien” määrät. Tarkemmat kuvat, jossa palkkien raja-arvot on kerrottu alareunassa, voit ladata uroksille täältä ja nartuille täältä.

Kuva 1. Sijoittumisindeksien keskiarvot uroksille ja nartuille. Varsinkin urosten kuvaaja on epäsymmetrinen ja koirat ovat jakautuneena vaaka-akselille epätasaisesti.

Sijoittumisindeksin lukuarvoon vaikuttaa se, kuinka monta kilpakumppania koira on pystynyt voittamaan tai kuinka monelle samassa kokeessa mukana olleelle koiralle se on hävinnyt. Siitä johtuen ykköseksi pääseminen kolmen koiran kokeessa ei ole yhtä arvokas saavutus kuin vaikkapa ajovoittajassa kahdelletoista kilpakumppanille pärjääminen. Jos sijoittumisindeksi lasketaan riittävän suurelle määrälle satunnaisesti valittuja koiria, muodostuu niiden sijoittumisindeksien keskiarvoksi yksi. Vaikka tässä koirajoukko oli valikoitu ja vaikka niistäkin vain osalle laskettiin sijoittumisindeksi, muodostui sen keskiarvoksi hyvin lähellä yhtä oleva 0,998. Voidaan siis päätellä, että indeksilaskenta toimii ja että koirien järjestykseen laittaminen tällä perusteella on yhtä oikeudenmukaista kuin esimerkiksi niiden järjestäminen loppupisteiden keskiarvojen mukaan. Urosten sijoittumisindeksien keskiarvot löytyvät listamuodossa täältä ja narttujen täältä.

 Kannattaa huomata, että kun koiralle on laskettu sijoittumisindeksien keskiarvo, voi sitä verrata liitteen 3 laskentataulukkoon. Silloin hahmottuu, miten koira olisi teoriassa keskimäärin sijoittunut minkäkin kokoisessa kokeessa suhteessa muihin tämän tarkastelun koiriin.

Urosten ja narttujen kuvaajissa kiinnittyy huomio siihen, että varsinkin urosten jakauma on epäsymmetrinen ja epätasainen niin, että histogrammin keskellä on suuri joukko koiria, mutta reunoilla on isoja aukkoja. Kaikkein parhaiten ja kaikkein huonommin sijoittuneiden koirien indeksien keskiarvot erottuvat selvästi pääjoukosta. Nartuilla koirat jakautuvat uroksia tasaisemmin kuvaajan vaaka-akselille, mutta myös narttujen kuvaaja on silti epäsymmetrinen.

Sekä nartuilla että uroksilla käyttö- ja kaksoisvaliot painottuvat histogrammien oikeille puoliskoille (katso listat yllä olevista linkeistä) mutta eivät läheskään yhtä selvästi kuin loppupisteissä. Lisäksi käyttövalioita on koirissa, jotka ovat sijoittuneet heikoimmin koko koirajoukosta. Alueilla, joilla koirien koepisteet ovat keskimäärin korkeita, voi koira siis valioitua, vaikka se sijoittuisikin säännöllisesti kokeissa häntäpäähän. Koska loppupisteet eivät ratkaise, löytyy etelän koiria myös läheltä kuvaajien oikeaa reunaa.

Sijoittumisindeksiä on mahdollista käyttää myös pisteiden kertoimena olosuhteiden merkitystä tasoittamassa. Siihen teemaan keskitytään tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa.