2 - Loppupisteet - Suomen Beaglejärjestö

Tulokset on tässä ja seuraavissa artikkeleissa esitetty histogrammeina, joissa pistekeskiarvot kasvavat vasemmalta oikealle. Vaaka-akseli on aina jaettu yhtä moneen osaan kuin diagrammissa on koiria (tässä tapauksessa uroksilla 140:een, nartuilla 146:een). Kukin koira on yksi palkki, jonka korkeus on yksi (ks. pystyakselin yksiköt). Kuvaajan vaaka-akselin vasemman reunan numeroarvo on tarkastelun kohteena olevan koirajoukon pienin keskiarvo ja oikealla äärimmäisenä on koirajoukon suurin keskiarvo. Yhden yksikön korkuisia palkkeja on aina sama määrä kuin koiria. Jos jostakin kohdasta vaaka-akselia puuttuu palkki, on sen tilalla oltava palkki jossain kohtaa diagrammia toisen jatkeena, eli samalle pistevälille on osunut kahden tai useamman koiran pistekeskiarvo. Tällä tavoin kuvaajasta pystyy hahmottamaan yleisimmät arvot ja sen, kuinka harvinaisia ovat alhaisimmat tai korkeimmat pistekeskiarvot.

Jotta koiramäärä yhdessä histogrammissa pysyisi siedettävänä, esitetään histogrammit erikseen uroksille ja nartuille. Loppupistehistogrammit ovat suhteellisen symmetrisiä, mutta narttujen ja urosten histogrammien muoto on erilainen (kuva 1).

Tarkemman kuvan, jossa palkkien raja-arvot on kerrottu alareunassa, voit ladata uroksille täältä ja nartuille täältä. Urokset ja nartut on esitetty myös listattuina niin, että listassa on koirien nimet, rekisterinumerot ja keskiarvot numeroina. Lisäksi listoissa on kunkin koiran kohdalle merkitty sen mahdolliset valioarvot.

Diagrammien vasemman reunan koirat ovat listoissa aina ylimpänä ja oikean reunan koirat alimpana. Vertaamalla diagrammia ja listaa toisiinsa saat selville sen, mitä koiraa mikäkin diagrammin palkki tarkoittaa. Urosten loppupisteiden keskiarvojen listan löydät täältä ja narttujen listan täältä.

Sekä uroksilla, että nartuilla aineiston mediaani (keskimmäinen arvo) on 40 pisteen tuntumassa (punaiset katkoviivat). Hiukan niitä korkeammat pistekeskiarvot ovat vielä suhteellisen tavallisia, mutta 60 pisteen tuntumaan tai sen yli yltävät pistekeskiarvot ovat harvinaisia. Sellaisiin on yltänyt vain alle viisi prosenttia kaikista tarkastelussa mukana olleista koirista. Käyttö- ja kaksoisvaliokoirat painottuvat luonnollisesti histogrammien oikeaan reunaan.

On merkillepantavaa, että pelkästään etelän lohkolla kokeissa käyneitä koiria ei läheltä diagrammien oikeaa reunaa löydy (ks. narttujen ja urosten listat). Syy siihen selviää tarkastelemalla kaikkien syksystä 2011 alkaen käytyjen kokeiden loppupisteiden jakautumista lohkojen välillä. Ero esimerkiksi etelän ja pohjan lohkojen välillä on n. 13 pistettä (kuva 2).

Kennelpiirijakokin on muutamissa tapauksissa liian ylimalkainen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kennelpiirien sisällä pidetyissä kokeissa on merkittäviä eroja loppupisteiden keskiarvoissa kennelpiirien itä- ja länsiosien välillä. Kuvan 4 vasemmanpuoleisessa kartassa on symboleja, joiden väri viittaa syksystä 2011 lähtien käytyjen kokeiden tulostasoon niin, että punainen väri tarkoittaa koko maahan verraten selvästi keskimääräistä alhaisempaa tulostasoa. Keltainen väri kuvaa keskimääräistä ja vihreä selvästi keskimääräistä korkeampaa tulostasoa. Alussa mainituissa piireissä symboleita on kaksi.

Tämän tarkempi alueellinen tarkastelu ei ole mahdollista, sillä koedataan on merkittynä kokeen keskuspaikan kunta, mutta varsinkin isojen koiramäärien kokeissa maastoja on useiden kuntien alueella keskuspaikan ympäristökunnissa.

Kuvan 4 vasemmanpuoleisessa kartassa maa jakautuu hyvin selvästi alueisiin. Etelässä ja lännessä keskimääräinen tulostaso on paljon alhaisempi kuin maan keski-, itä- ja pohjoisosissa. Ilmiö on tunnettu kauan ja esiintyy samanlaisena myös suomenajokoirien koetulosten alueellisessa jakautumisessa.

Ilmiön taustalla on luultavasti monta päällekkäistä tekijää. Metsäjäniskannat vaikuttavat vahvasti koetuloksiin, mutta metsäjäniskantoihin vaikuttavat puolestaan monet tekijät. Kartassa 4b on esitetty peltomaiden osuus koko maapinta-alasta. Missä on paljon peltoja, on vähän metsää, paljon asutusta, runsaasti autoteitä, paljon rusakoita jne. Tämän tapaiset asiat vaikuttavat yhdessä sekä jäniskantoihin, että ajokoemaastojen laatuun.