Minkä ikäisenä jäniksen jäljille?

Aiheet jotka eivät sovi muiden katekorioiden alle.

Valvojat: Titi Rolin, ansa

Vili
Viestit: 1
Liittynyt: La 24.03.2007 10:26
Paikkakunta: Pohjois-Savo

Minkä ikäisenä jäniksen jäljille?

Viesti Kirjoittaja Vili »

Pentu on tällä hetkellä vajaa 4kk ja olen sitä tutustuttanut nyt keväällä jo jäniksiin käyttämällä sitä pelloilla haistelemassa jälkiä ja onpa se jo muutaman jäniksen nähnytkin. Minkä ikäisenä olette itse päästäneet pentunne jäniksen jäljille? Ja mitenkä yleensäkin olette saanut pennun lähtemään jäljille, onko pentunne lähteneet omatoimisesti vai onko siihen tarvittu jonkinlaista motivointia tms.?
tiptop
Viestit: 26
Liittynyt: Ke 10.01.2007 17:56

Viesti Kirjoittaja tiptop »

kyllä ainakin minulla lähti ihan itse jäljille,siinä 5kk kohdalla otti ekan ajun.
kyllä sitä kannattaa käyttää siellä pellolla vaikka aamuisin.sillonhan ne jäljet ovat tuoreet.mutta yli 5kk pentua ei saa käyttää kesällä irti...
ellen väärin muista... :roll:
Birge
Viestit: 28
Liittynyt: Su 22.07.2007 13:18
Paikkakunta: Siilinjärvi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Birge »

Itse olen samaa mieltä et hihnassa lyhyitä metsälenkkejä nuorena n.puoleen vuoteen ja lenkkiä vaan iän mukana pitemmäs mut pentu kiinni n.9kk ikään.Sen jälkeen innosta riippuen mut riitävän harvoin harjotteleen oikeesti ajoa eka metsästyskaudella,saalis ei oo vielä tärkeä sillon vaan oikea ajosuunta ja haukku.Eka kausi siis harjoitellen ettei nuori koira kyllästy. :)
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

Birge kirjoitti:Itse olen samaa mieltä et hihnassa lyhyitä metsälenkkejä nuorena n.puoleen vuoteen ja lenkkiä vaan iän mukana pitemmäs mut pentu kiinni n.9kk ikään.Sen jälkeen innosta riippuen mut riitävän harvoin harjotteleen oikeesti ajoa eka metsästyskaudella,saalis ei oo vielä tärkeä sillon vaan oikea ajosuunta ja haukku.Eka kausi siis harjoitellen ettei nuori koira kyllästy. :)
Hihnassa?? :roll: Miksi ihmeessä? Saahan pentua pitää irti 5kk asti ympäri vuoden. Ainakin itse olen vienyt metsään jo ihan pennusta lyhyitä aikoja ja antanut sen tutkia maastoa. Turha opettaa pentua kulkemaan metsässä hienosti hihnassa vetämättä. Paremminkin koettaa saada sen käymään kauempana isännästä ja palaamaan aina takaisin jonkin ajan kuluttua. Eli sellainen säännöllinen hakulenkin teko. Myös silloin kun pentu on näkymättömissä niin mielellään ei isäntä liiku vaan odottaa pennun takaisin mistä se lähtikin. Ei sitä tarvi mennä minuutin päästä katsomaan. 5-7kk ikäinen pentu voi jo hyvin ajon pätkän pöläyttää ja innostuu siitä äkkiä. Toki pitää olla malttia ettei nyt ihan joka päivä ole metsässä, mutta joka toinen.. :wink: Kannattaa tehdä selvä ero heti pennusta alkaen milloin ollaan menossa metsään ja milloin sitten harrastetaan muuta, vaikka agilityä. Eli varusteet homman mukaan ja yhtä lajia per päivä.

Nykyään kokeissa näkee paljon koiria, jotka eivät palaa isännän luo ajon päätyttyä tai hakulenkit ovat niinkin laajoja, että tutkalla pitää seurata missä koira menee. No tokihan on hyvä että haku laajuus on vaikka kilometrin säde, mutta ilman tutkaa ei enää kuule ajon lähtemistä kauempaa. Varsinkin jos yöjälki löytyy kilometrin päästä ja johtaa isännästä puoli kilsaa poispäin. Minun mieleinen hakulaajuus on 100-300 metriä molemmilta puolilta, kun hitaasti kävelee ja seisoskelee. Alueellinen voi olla puoli kilsaa, eli jos on paikallaan pitempään. Makuasioita toki. Tutka-aikana helposti unohtuu koiran ja isännän välinen yhteistyö. Tutka on hyvä väline, mutta ei kannata opettaa koiraa siihen että isäntä etsii koiran. Jos ajo on tiellä niin heti sinne pitää mennä. Ajoa voi seurata tutkalla tai korvalla ja silmillä jos on vaan kuntoa ja halua pysyä ajon tuntumassa. Seuraamalla koiran tuohuja haun ja ajon aikana ihan livenä oppii myös ymmärtämään koiraa ja tuntuma säilyy.

No tulipa melkoisesti tekstiä.. :lol: Kohtahan sitä jo taas pääsee kaiveleen niitä ruskeita niskasta..
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Anneli
Viestit: 76
Liittynyt: Pe 02.02.2007 15:31
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Anneli »

Henkan kanssa TÄYSIN samaa mieltä! Näin meilläkin pyritään toimimaan ja lisäksi vielä olen yrittänyt opettaa pentua tulemaan luokse vihellyksestä ja pilliin puhalluksesta! Emännällä vaan tahtoo se pilli unohtua kotiin joten vihellyykseenkin näköjään oppivat.
Siis olen yrittänyt opettaa, että MINÄ määrään sen milloin tämä kiva juttu loppuu ja alkaa. Eikä niin, että kun irti pääsee juostaan, kunnes ollaan aivan kanttuvei ja sitten etsitään koiraa!!!! :oops: vaikka niinkin kyllä joskus on päässyt tapahtumaan!
piikeli
Viestit: 23
Liittynyt: Ti 27.09.2005 15:33
Paikkakunta: Vihti

Viesti Kirjoittaja piikeli »

Heti vaan pentu vapaana metsään kun jaksaa siellä itse liikkua. Ei ole varmasti pelkoa, että pikkupentu kovin kauas isännästä lähtee. Kaikilla pennuilla on ns. metsänpelko, ja sitä ei voi voittaa, kuin metsässä käymällä. Ei liikaa, mutta paljon kuitenkin. Kanattaa itse ihan vaan istuskella kannon nokassa ja katsella pennun touhuja. Joskus aika puuduttavaa, kun pentu pyörii jaloissa ja tutkii ympäristöä ja kanniskelee risuja. Pikkuhiljaa tutkimus/hakulenkit laajenevat ja koira pysyy jo pidempään poissa. Tällöin voi olla jo mahdollista pikku ajon pätkäkin.

Ensimmäisillä kerroilla ainakin oman kokemuksen mukaan pentu tulee nopeasti pois innoissaan kertomaan, mitä oli nähnyt. Nyt olisi hyvä kannustaa koiraa jatkamaan ja viedä se mahdollisesti sinne hukkapaikalle. Liian pitkään ei pienen pidä antaa ajaa, ettei liikaa väsähdä ja ei välttämättä osaa itse voimiaan arvioida, jos on jänis edellä. Itsellä ei kyllä pennun kanssa tuota ongelmaa ollut, ajot oli aluksi niin lyhyitä, että välillä jo meinasi masentua. Intoa oli itsellä vähintään yhtä paljon kun koiralla. kyllä ne ajot siitä pitenee kun koiralle ikää karttuu ja kunto kohenee.

Itsellä oli aika hyvä merkki koiralle tuo tutkapanta, kun sen ekasta kerrasta asti on koiran kaulaan pistänyt kun metsään on menty. Kyllä se jo kotona tietää, jos sitä reppuun pakkaillaan, että nyt lähetään.
110493
Viestit: 88
Liittynyt: Su 06.11.2005 11:46

Viesti Kirjoittaja 110493 »

Henkka mies man kirjoitti:
Nykyään kokeissa näkee paljon koiria, jotka eivät palaa isännän luo ajon päätyttyä
...Niin,se nyt on semmosta,että meillä ainakin koirat alkaa siinä vaiheessa hakemaan hukkaa ja sen pääsääntöisesti ennemmin tai myöhemmin selvittää ja ajo jatkuu.Kyllä se niin on,että innottoman koiran omistajat on ne,jotka puhuu koiran lähihakuisuudesta positiivisena asiana ja selittelee yhteistyötä isännän ja koiran välillä.Vaikeissa keleissä tällaiset koirat on yhteistyötä tekemässä jopa makkaranpaistossa.Ja väärinkäsitysten välttämiseksi:en missään tapauksessa ihannoi joissakin ajokoirissa esiintyvää isäntää välttelevää,pitkin pitäjiä painelevaa koiraa,joka ei saa metsässä mitään aikaiseksi,vaan innokasta ja itsenäistä koiraa,jolla on toiminnan viisaus,joka ilmenee tehokkaana työskentelynä.Beaglen jalostus ottaa joka vuosi askeleen takapakkia,ennenkuin lähihakuisuus ymmäretään alkaa mieltää 95%:sesti johtumaan täysin selvästä metsästysinnon puutteesta.Laajemmin ajateltuna,miksi labradori, karkeakarvainen saksanseisoja,suomenajokoira ja harmaa norjanhirvikoira ovat omassa lajissaan parhaita ja täten saavuttaneet suurimman suosion metsästäjien keskuudessa? Siksi,että niillä on rotuna ehdottomasti paras metsästysinto ja toiminnan viisaus kilpailijoihinsa nähden.
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

110493 kirjoitti:[...Niin,se nyt on semmosta,että meillä ainakin koirat alkaa siinä vaiheessa hakemaan hukkaa ja sen pääsääntöisesti ennemmin tai myöhemmin selvittää ja ajo jatkuu.Kyllä se niin on,että innottoman koiran omistajat on ne,jotka puhuu koiran lähihakuisuudesta positiivisena asiana ja selittelee yhteistyötä isännän ja koiran välillä.Vaikeissa keleissä tällaiset koirat on yhteistyötä tekemässä jopa makkaranpaistossa.Ja väärinkäsitysten välttämiseksi:en missään tapauksessa ihannoi joissakin ajokoirissa esiintyvää isäntää välttelevää,pitkin pitäjiä painelevaa koiraa,joka ei saa metsässä mitään aikaiseksi,vaan...
Juuri lähinnä tarkoitin puurtavaa liian sitkeää hukka työskentelyä tai sellaista joka hukan jätettyään lähtee seikkailemaan kun ei muuta keksi. Arvostan sitä, että jos ajo menee hankalaan paikkaan ja sitä ei siitä kovastakaan yrittämisestä enää koira saa jatkettua niin tulee isännän luokse. Silloin tietää, että se jänis on hukassa ja uutta lähdetään hakemaan. Sopiva hakulaajuus on minun mielestä sellainen, että ajon alkaessa kuulisi lähdön. Siihen toki vaikuttaa maasto ja keli.

Se on totta, että innottomuus näkyy koiran käyttäytymisessä metsässä. En itsekkään pidä missään tapauksessa innottomasta koirasta, mutta lähihakuisuutta ei saa automaattisesti kytkeä innottomuuteen. Innokas, sitkeä, tehokas koira voi olla myös lähihakuinen. Jos koira koko ajan kulkee hakien 10m etäisyydellä isännästä niin eihän se ole innoton, vaan lähihakuinen. Innoton lompsii metässä miten sattuu ja istuskelee mättäillä tai syö marjoja ja ei tarvi olla näkökentässä. Tai menee istumaan/makoilemaan auton viereen. Jättää jäljen helposti tai ei edes seuraa sitä. Ajot on lyhyitä ja haukusta puuttuu "polte". Kyllä jokainen metsästäjä osaa erottaa innottoman lähihakuisuudesta.

Vaikeissa keleissä olen kotona takan äärellä vaimo kainalossa ja koira toisessa.. :wink: Silloin koirallekkin paistelen makkaraa, tai jätän kuoret kun lapset ei niitä syö.. :lol: :lol:

Olen metsästänyt paljon jäniksiä Suomenajokoiralla ja Beaglellakin vähän. Olen sen verran käynyt kokeissa, että minulla on kohtalaisen hyvin selvillä molempien rotujen ongelmat, mutta en haluaisi niistä alkaa nyt tässä jauhamaan. Paljon kokeneempia löytyy vaikka Beaglepäiviltä Oikarista. Jos 110493 on vapaalla niin tervetuloa lännenlohkon beaglepäiville Oikariin la 11.8 klo.18.00 alkaen. Illalla on toivottavasti mukavasti porukkaa puhumassa koirissa ja sinne voi tulla keskustelemaan aiheesta. Sunnuntaina 12.8 taasen on luvassa mielenkiintoisia luentoja ja koiria esillä. Pientä kilpailuakin. Rodun parantamiseksi käyty keskustelu on aina hyvästä, vaikka saunanlauteilla. Lisää aiheesta tuolla ilmoita Beagletapahtumasta-osiossa.
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
KeijoN
Viestit: 770
Liittynyt: Ti 04.10.2005 11:57
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja KeijoN »

Koiriahan on todellakin monellakin eri tyylillä hakevia.
Sillähän ei tosiaankaan ole metsästysinnon kanssa paljonkaan tekemistä, vaikka koira nyt vähän lähempää hakeekin, jos haku on määrätietoisen tehokasta ja innokasta.
Yleensä nämä kaukaa hakevat ovat niitä huitelijoita, jotka ei isännästä paljoa piittaa, ja silloin myös on aina se vaara, että ajot lähtee kuulumattomista.
Meillä oli velipoikien kanssa ennen sellainen S-ajokoira, joka irti päärtyään otti heti sellaisen "hajuraon" isäntään, (noin 1/2 km) ennenkuin kuin rupesi edes kylmää jälkeä hakemaan.
Kyllä se loppupäivä meni sitten monasti "linnustamiseksi", siihen aikaan kun ei vielä tutkia ollut.
Tänä päivänähän asia on ihan toinen.
110493
Viestit: 88
Liittynyt: Su 06.11.2005 11:46

Viesti Kirjoittaja 110493 »

Erään arvostamani ylituomarin mielipide koiran hausta:alle sadan metrin haku on lintukoiran hakua ja johtaa ajavalla koiralla sulkemiseen.Ja tähän on todella helppo yhtyä.Esim. oma reilu 6kk.vanha pentuni irtosi keväällä ensimmäisellä metsäkäynnillä jo pelkkää uteliaisuuttaan 200 metrin päähän ja perselähtö rusakolla.Ja pysyykö se metsässä 10 metrin päästä "hakeva" koira esim.kotipihalla niin lähellä isäntäänsä? Tuskin..
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

110493 kirjoitti:Erään arvostamani ylituomarin mielipide koiran hausta:alle sadan metrin haku on lintukoiran hakua ja johtaa ajavalla koiralla sulkemiseen.Ja tähän on todella helppo yhtyä.Esim. oma reilu 6kk.vanha pentuni irtosi keväällä ensimmäisellä metsäkäynnillä jo pelkkää uteliaisuuttaan 200 metrin päähän ja perselähtö rusakolla.Ja pysyykö se metsässä 10 metrin päästä "hakeva" koira esim.kotipihalla niin lähellä isäntäänsä? Tuskin..
Kun nyt tästä asiasta vähän väännetään niin jatketaan, jotta joku muukin oppii.. :lol:

Eli mikäs se on peruste sulkea koira, jos ei mene isännästä yli 100m päähän kokeissa?? Kun keväällä pidät koirasi irti niin oletan sitä huhti-toukokuuksi, jolloin 6kk koira pitää olla kiinni. Kun koira täyttää 5kk niin lain koura siihen tarttuu, eli päivänkin yli 5kk on laittomasti irti kiinnipitoaikana.

Jos piha alue on tuttu, niin koira liikkuu niillä rajoilla. Oletan vaikka että 2000m2 tontti, joka on aidattu. 10m hakulaajuus on liioiteltu, mutta en missään tapauksessa sulkisi koiraa vaikka sen hakulaajuus on vain 100m. Jos koira kulkee turpamaassa ja löytää yöjäljen sekä ottaa pupun puolessa tunnissa ylös niin annan hakunumeroksi 9 tai 10. Erittäin monesti jäniksen asuinalue on vain muutamia kymmeniä metrejä. Jos haku lenkkit on yli puolenkin kilsan päähän niin koira menee helposti ohi koko jäniksen alueesta. Tuotahan ei pääse toteamaan kuin talvella tai tuntemalla maastoa ja jäniksiä hieman enemmän. On ollut vuosien varrella tilanteita kun koira on lähtenyt liian suurelle hakulenkille ja sillä aikaa on miehissa tapettu pari jänistä. Toinen koirana ja toinen passissa. Kun koira sitten palaa "haku" lenkiltä 3 tunnin päästä niin arvaa tarjoanko sille makupalat jäniksistä hyvästä toiminnasta?? Tutka kertoo että ajoa ei ole ollut tuon kolmen tunnin aikana.

Olin viime syksynä metsällä itäsuomessa ja oman koiran kanssa samaan aikaan oli irlanninsetteri. Ainakaan silloin ei Beaglen hakulenkit kovin paljon kauemmaksi mennyt kuin setterillä. Setteri haki kauimmillaan minusta 70m molemmilta puolin symmetrisesti. Beagle hakulenkit meni 300m päähän molemmille puolille. Kävelin siis kokoajan hiljalleen ja sovitin kävelyvauhdin setterin hakulenkkeihin. Pitää ensisyksyksi ostaa gps niin näkee tarkemmin noita hakulenkkejä ja ajovauhteja.

Koiran hakuun ja työskentelyyn myös vaikuttaa aivan varmasti koiran ja isännän välinen yhteistyö tai suhde muutenkin. Jos suhde on kunnossa niin koira ei välttele isäntää metsässä eikä missään muuallakaan. Jos suhteessa on jotain kränää niin koira irti päästyään menee mihin huvittaa ja välttelee isäntää. Ei kukaan ihminenkään viihdy inhoamiensa seurassa saati työskentele yhdessä vapaaehtoisesti tai tehokkaasti. Kyllä hakulaajuutta saa kun vetelee kunnolla koiraa risulla aina kun näkee metsässä. Eikä pyöri jaloissa.

Sanotaan nyt mielipide myös vaikeaan keliin, eli minun mielestä hakulaajuus ei juurikaan muutu kelistä. Jos koira ei hae vaikeassa kelissä, niin miten se hakee hyvässä kelissä. Vai eikö hyvällä kelillä voi tehdä tulia?? vai miten se oikein vaikuttaa hakuun?? Paksussa lumessa hakulenkit on ajallisesti saman pituisia tai vähän pitempiä kuin sulalla maalla. Matkallisesti vähän lyhempiä. Innoton koira ei hae sulalla eikä lumella. Innokas hakee kelillä kuin kelillä, mutta hakulaajuus voi olla 100m tai 1000m. Oikeastaan koira oppii hakulaajuuden kehityksen myötä. Eli harvassa jäniksiä olevalla paikalla koira joutuu hakemaan laajemmin ja tiheällä kannalla löytää pienemmillä hakulenkeillä. Jos isäntä johdattelee koiraa jänisalueille niin se oppii siihen.
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
KeijoN
Viestit: 770
Liittynyt: Ti 04.10.2005 11:57
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja KeijoN »

Numerosarja 110463-lle sanoisin, että sininen (sääntökirja) kirja on sitä varten, jonka mukaan palkintotuomareitten olisi koirat metsässä arvosteltava. Mielipiteitähän voidaan muuten heitellä, niitä tänne mahtuu.
Meikeläinenkin kymmenkunta koetta aina kaudessa "kolunneena" muistelisin, että kirjassa ei hakuetäisyyden metrimääristä puhuta mitään, vaan haun laajuudesta, tehokkuudesta ja muista ominaisuuksista.
Kyllä minäkin tykkään sellaisesta koirasta, joka on enemmän näkymättömissä, kuin näkyvissä, mutta haun pitää olla "järkevää", ennenkuin pisteet "rapisee".
Toisethan tykkää kaukohakuisesta ja toiset taasen lähihakuisuudesta, mutta eiköhän se keskiverto ole se paras.
Koiria olen joutunut joskus sulkemaankin, mutta en yhtään lähihakusuuden takia, ja tuomarikaverit ovat olleet samoilla linjoilla.
Kehottaisinkin lukemaa sääntökirjasta kohdan : s.63 - Beaglen rotukohtainen erityisohje.
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

KeijoN kirjoitti:Kehottaisinkin lukemaa sääntökirjasta kohdan : s.63 - Beaglen rotukohtainen erityisohje.
"Beaglein liikkumisnopeutta ja hakualueen laajuutta
arvioitaessa on huomioitava, että se on pieni ajokoira.
Rodun ajuetaustasta johtuen on joillakin yksilöillä
yhteydenpitotarve isäntään yksinajaviksi jalostettuja rotuja
suurempi. Tämä ei saa vaikuttaa arvosteluun alentavasti,
jos sen työskentely muutoin on metsästysinnoltaan
moitteetonta."

Kun kokoa verrataan niin Beagle voi hakea puolet pienemmältä alueelta kuin ajokoira, eikä sitä voi siitä moittia. Onko 110493 miten ahkerasti ollut tuomaroimassa Beagleja??

Jos joltakin voi kysyä rotujen välisistä eroista ajokokeista niin KeijoN voi vastata kun nätisti pyytää. On sellainen mies joka on tosiaan vähintää 10 kertaa kokeissa tuomarina per syksy ja molemmille roduille varmaa aika tasan fifty fifty. Koko ikänsä ollu hommassa mukana kilpailijana ja tuomarina. Ehtinyt miehen ikään, eikä ole ihan märkäkorva näissä hommissa. Metsästelly molemmilla roduilla paljon ja lähipiiriin kuuluu useita aktiivisia harrastajia molemmista roduista. Keijoa tapaa myös Beaglepäivillä Oikarissa.. :wink:
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
110493
Viestit: 88
Liittynyt: Su 06.11.2005 11:46

Viesti Kirjoittaja 110493 »

Juu,se pentu on nyt 6kk. ja pari päivää eli keväällä aika paljon vähemmän,eli se siitä luullusta lain rikkomisesta.. Ei meillä koskaan ole koiraa tarvinnut pieksää,että se lähtis mettään.Anyway,lupaan lopettavani nyt ja aina laittamasta kokemukseen pohjautuvia mielipiteitäni tälle palstalle tai ylipäänsä lukevani koko palstaa,koska se eräitä tuntuu niin rassaavan.
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

110493 kirjoitti:Juu,se pentu on nyt 6kk. ja pari päivää eli keväällä aika paljon vähemmän,eli se siitä luullusta lain rikkomisesta.. Ei meillä koskaan ole koiraa tarvinnut pieksää,että se lähtis mettään.Anyway,lupaan lopettavani nyt ja aina laittamasta kokemukseen pohjautuvia mielipiteitäni tälle palstalle tai ylipäänsä lukevani koko palstaa,koska se eräitä tuntuu niin rassaavan.
Ei sitä leikistä tarvi suuttua :lol: Moni muu vähemmän oppinut kun lukee näitä meidän vähän kokeneempien juttuja niin oppivat ja vanhukset saa taasen naurun aihetta kun myö nuoret miehet ei tiedetä mitään ja luulemme tietävämme.. Eli senkun vain laittelet värikkäitä/kärkkäitä kommentteja kuten aikaisemminkin. Tule sinne Uuraisille niin saa keskustella ihan livenä.. Mitataan omia tietopankkeja ja nyhdetään sitä noilta konkareilta.. Tarviihan Beagle palstallakin olla ainakin yksi ajokoira mies, eikä vain meitä entisiä...
Viimeksi muokannut Henkka mies man, Ke 01.08.2007 20:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Vastaa Viestiin