Beaglen jalostuksesta
Valvojat: Titi Rolin, ansa
Jaa-a, en ole mäkään kuullut kilpparivaivoista beaglella mutta varmasti niitä on, kaikissa roduissa. Mulla on vanhimmalla nahkalassiella kyseinen vaiva, eli on tuttu juttu ja tullut jonkun verran perehdyttyä aiheeseen. Ei se mikään harvinainen vaiva koirilla ole. Musta tuntuu, että yleistyminen(?) niin koirilla kuin ihmisillä johtuu ainakin osin myös siitä, että nykyään sairaus tunnistetaan paremmin ja sen varalta myös tutkitaan "varmuuden vuoksi" (seulotaan) oireettomiakin koiria. Monestihan alkava vajaatoiminta voidaan tunnistaa jo ennen kuin koira edes oireilee näkyvästi. Mut tää on taas tätä, miten paljon on järkevää tutkia oireetonta koiraa muuten vaan...
Molempia omia rotujani pidän erittäin terveinä ja niitä on ilo omistaa ja kasvattaa. En tiedä paljonko Pevisassa tänä päivänä on rotuja joiden ei siellä välttämättä tarvitsisi tutkimustulosten perusteella olla. Ymmärrän tietysti sen, että varmuuden vuoksi niitä tullaan siellä jatkossakin pitämään, esimerkkinä flatti. Sehän se tässä hauskaa onkin itsessä havaita, että se mihin on flatissä tottunut, siitä ei luopuisi mutta jos samaa ajettaisiin beaglelle (silmät ja lonkat Pevisaan) niin olisin ehdottomasti vastaan...
-
- Viestit: 420
- Liittynyt: To 31.08.2006 21:47
Rotujärjestön lehti lähetetään kaikille rodun ulkomuototuomareille yleensä joka rodussa....
Kyllä tota kilppari vajaa toimintaa esiintyy jonkin verran beagleillä. Jos ei ole järin paha ei kai anna suurempia oireita. Minulla on ollut 1. Nuori koira, huomasin heti, menin lääkäriin ja käskin ottaa kokeen... Se oli tosi kova juooksemaan ja leikkimään, sitten vaan alkoi istuskella ja katsella taivaan rantaan! Meni siltä istumalta kotikoiraksi, hoito ei ole kovin kummonen kun lääkitys saadaan kohilleen 100 pilleriä maksoi alle 5 euroa!
Kyllä tota kilppari vajaa toimintaa esiintyy jonkin verran beagleillä. Jos ei ole järin paha ei kai anna suurempia oireita. Minulla on ollut 1. Nuori koira, huomasin heti, menin lääkäriin ja käskin ottaa kokeen... Se oli tosi kova juooksemaan ja leikkimään, sitten vaan alkoi istuskella ja katsella taivaan rantaan! Meni siltä istumalta kotikoiraksi, hoito ei ole kovin kummonen kun lääkitys saadaan kohilleen 100 pilleriä maksoi alle 5 euroa!
Nythän koiran kilpailu/näyttelyuraa voi jatkaa kilpirauhaslääkityksestä huolimatta. Koira siirretään vaan kennelliitossa EJ -rekisteriin, ja sen lääkkeen osalta on sitten tavallaan dopingvapaa. Mutta tuo ej on sitten ei jalostukseen, tietenkin.
Väsymys, huono turkki ja ilman läskiä paksuuntuva kroppa ovat niitä merkittävämpiä oireita.
Väsymys, huono turkki ja ilman läskiä paksuuntuva kroppa ovat niitä merkittävämpiä oireita.
Mun koira on siirretty sairautensa takia EJ-rekkariin ja sillä on poikkeuslupa. Se pitää "päivittää" kerran vuodessa, jos haluaa kilpailuoikeuden jatkuvan. Loistojuttu, että nykyään tämä onnistuu - itsekin aikanaan masentelin, että näinkö meidän kilpailu-ura loppuu ennen aikojaan lääkityksen vuoksi... No, tämän koiran kohdalla sairaus oli sen verran hankala todeta, että se oli ehtinyt jättää pysyvät jälkensä, ja aktiiviura todellakin loppui ennenaikaisesti. On nyt vajaa 8-vuotias varhaiseläkeläinen, normaalielämässä pärjää kyllä hyvin.