Suomen Beaglejärjestö - Foorumin päävalikko   SUOMEN BEAGLEJÄRJESTÖ
 ALKUUN  BEAGLE-INFO  HAKEMISTO  JÄRJESTÖ  JALOSTUS  TIETOKANTA  TULOKSIA  FOORUMI  VIESTIT
OhjeOhje  HakuHaku  Omat tiedotOmat tiedot  Yksityiset viestitYksityiset viestit  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään

Kuka haluaisi vuosikirjan ja mitä siinnä pitäisi olla?
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 12, 13, 14
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Suomen Beaglejärjestö - Foorumin päävalikko -> Yleinen keskustelu
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
eeva resko  



Liittynyt: 31 Elo 2006
Viestejä: 420

LähetäLähetetty: La 24.02.2007 1:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En tiedä onko mitään mullistavaa missään tapahtunut, mutta on erittäin hyvä tavata samasta asiasta kiinnostuneita ihmisiä muualtakin maailmaa. Näkee asioita eri perspektiiveistä ja täytyy sanoa, että usein jotain oppiikin! Voisi oppia senkin esim. että muualla maailmassa ei "agi-beagleille" naureskella. Mielestäni beagle on ollut kerran euroopan mestarikin! Olen harrastanut koiria lapsesta saakka ja isäni aina kannusti lähtemään ulkomaille ja sanoi, että jos aikoo menestyä, kansainväliset kontaktit ovat tärkeitä! beaglekään ei ole suomalainen rotu, vois vaikka jotain oppia kun kävis vähän muuallakin seuraamassa miten muut asian hoitelevat. Jos ei mitään muuta niin ainakin sen ettei olis niin itseriittoinen! En ole koskaan väheksynyt metsästystä, mutta minusta se vaan on näin; se joka metsästää, tehköön sitä, minä harrastan muuta. Enkä nytkään olis tänne tullut kirjoittelemaan, MUTTA SE VUOSIKIRJA!! Tässä ollaan jo näytelty ja ajettu, mutta tämä asia ei näytä vaan selviävän! Minusta se on reilua, kuten tuolla "suuressa maailmassa", jos on kiinostunut metsästyksestä, niin metsästää ja vähät välittää mitä kaveri tekee. Touhuaa niiden kanssa, jotka ovat "saman henkisiä"! Ei sitä joka paikkaan yks ihminen kerkeä!

Minusta on ihan yks lysti saako koirani 1 tai ei yhtään sertiä! Tietenkin silloin hyvä, jos sillä saa sen 3 tai 5 euron lahjakortin! Rahaa se on sekin!
Minusta on on ollut erityisen mukavaa saada eri asiantuntioiden arvosteluja koirilleni. Valitettavaa vain on, että ne rivit ovat alkaneet harventua, eikä uusia tule tilalle!!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
asterix  



Liittynyt: 23 Hel 2007
Viestejä: 50
Paikkakunta: satakunta

LähetäLähetetty: La 24.02.2007 9:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos, Eeva vastauksestasi. Missään nimessä en itse eikä varmasti moni muukaan pidä esim. agility harrastusta naurettavana.

Itse olen aikoinani harrastanut palvelus ja suojelutoimintaa koirineni, mutta en metsästyskoirien kanssa. Enkä lajittele koiraharrastuksia mitenkään paremmuusjärjestykseen.
Onhan mm. agility varsin hauskaa seurattavaa ja varmasti myös koirat siitä pitää.

Pointtini vain on ,että pidettäisiin metsästysrotuiset koirat siinä työssä mihin ne on vuosikymmenten saatossa saatu jalostettua, sekä pyritään jalostuksellisesti nostamaan sitä, eikä aleta hajoittamaan pientä rotua moneen suuntaan.

No,onhan tässä keskustelussa jo lipsuttu kauas alkuperäisestä aiheesta, mutta hyvä kuitenkin, että edes jotakin keskustelua käydään.

Aina se avartaa, kuten matkailukin. Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
annie  



Liittynyt: 22 Syy 2005
Viestejä: 292
Paikkakunta: Ristiina

LähetäLähetetty: La 24.02.2007 13:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Luin tuon Hermannin kirjoituksen muutamaan otteeseen ihan ajatuksen kanssa. Todella osuva ja asiallinen teksti kokonaisuudessaan.

Tämän foorumin kirjoittelun perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä mistään muusta kun kirjoittavista henkilöistä. Asian yleistäminen koko harrastavaa porukka koskevaksi ei ole millään tasolla perusteltua. Minun sanomani on siis vain minun pääni tuotosta ei kaikkien metsällä beaglejaan käyttävien näkemys. Sama pätee ihan jokaiseen yksityishenkilönä asiansa esiin tuoviin.

Terve vääntö millään sektorilla ei ole koskaan pahasta, mutta on hyvä muistaa, että luulo ei ole tieto ja luulon perusteella tehdyt päätelmät ovat usein aika hataria.
Tieto ei muuten lisää tuskaa, vaikka vanha sanonta sitä kovasti koittaakin väittää.

Mahdollisille näyttelyarvosteluja jossain vaiheessa naputtelemaan ryhtyville toivotan onnea ja menestystä, sekä vilpittömän kiitoksen siitä, että toivomisen ja vaatimisen sijaan tartutte toimeen, jonka koette osaltanne tarpeelliseksi. Esimerkillistä toimintaa.

OT osio:
Hannalle (hanna-r) viestittäisin sellaista, että lähde mukaan metsälle kanssaamme. Otetaan mukaan niitä molempien mukavaksi ja asialliseksi toteamia paikallisia harrastajia. Asumme sen verran lähietäisyydellä, että asian toteuttaminen ei varmasti vaatisi kovinkaan suurta ponnistelua. Jos nyt tälle kaudelle ei enää saada aikaa järjestetyksi, niin tuleehan aina uusi syksy. Olisi ihan mukava osoittaa sinulle että me aktiivimetsästäjät emme ole epärehellisiä hirviöitä ja koiran kiusaajia, emmekä edes verenhimoisia vaikka joskus jäniksen tai pari padan pohjalle saatamme napsauttaakin. Esittelen myös mieluusti kohtalaisen kovakuntoiset koiramme ja kaiken sen virallisen dokumentin, joka niiden terveydentilasta ja ruumiinkunnosta on tähän mennessä saatu kootuksi.
Ei tuntuisi pahalta näyttää sitäkään, kuinka iloisesti häntäänsä heiluttaen ja kepein askelin koira voi tulla kytkettäväksi pitkänkin jahtipäivän päätteeksi. Se on asia, joka pitää ihan oikeasti kokea.
Otetaan vaikka peliksi kolmen sertin elävä tai vaikkapa valmis valio, niin ei jää sekään ulkomuotoasia vähättelyn kohteeksi. Jos ei omasta tarhasta sopivaa löydy, niin harrastajakolleegat kyllä jeesaavat hyvään tarpeeseen.
Sinunkin koirasi kelpaavat mukaan ihan varmuudella.
Ja voisimmehan samalla napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja lisätä minun ja muiden mukaan tulevien tietämystä muista harrastuksen lajeista, vaikka siitä agillitysta, josta en tiedä mitään muuta kun mitä pari kertaa näytöksen ohimennen nähneenä voi sisäistää.
Ollessamme samaa aikaa näyttelykehässä pärjäsimme ihan mainiosti, miksi sama ei sitten voisi onnistua jänisjahdin tai pelkän ajattamisen merkeissä?
Otatko esittämäni kutsun vastaan?

Oma koneelle liikenevä aika on mennyt aika tiiviisti YV postin parissa ja sitä onkin riittänyt ihan yltäkylläisesti, vaikkakaan ei hirmu monesta osoitteesta Laughing .
Nyt pakkanen on lauhtunut sen verran inhimillisiin lukemiin, että on aika lähteä irrtottamaan linkku maaston puolelle.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
eeva resko  



Liittynyt: 31 Elo 2006
Viestejä: 420

LähetäLähetetty: La 24.02.2007 14:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minä ainakin olen tehnyt johtopäätöseni 30 vuoden perusteella ja nämä kirjoittelut vain toditaa, että asiat eivät ole muuttuneet mihinkään!

Minulla on kyllä sellaisiakin ystäviä rapakon takana, missä mies käy omiensa kanssa metsällä ja vaimo omiensa kanssa näyttelyssä. Koirat asuvat tietenkin yhdessä ja molemmat ovat kiinnostuneita toistensa tekemisistä ja koirista! Täällä tuskin tälläinen asettelu onnistuisi! Sain eilen juuri yhdeltä tälläiseltä pariskunnalta puhelun. Isäntä oli ollut seuransa kavereiden kanssa metsällä (siis ilman koiria) lähellä Alaskaa. lentäneet ensin 2 reittikoneella ja lopuksi vesitasolla. Hän oli ampunut 2 mahtavaa karibua, joiden sarvet tulivat kotiin tuliaisina!

Minusta kaikkien pitäisi mahtua saman katon alle, oli harrastuksen muoto mikä tahansa, niin kauan kuin SKL päättää näistä asoista! Isossa maailmassa "metsästys fanatikot" eivät tule mihinkään näyttelytoimintaan mukaan, he vain metsästävät, pitävät omat rekisterinsä ja näyttelynsä....

Ai, kyllä minusta se "tieto lisää tuskaa" pätee monessa asiassa! Tieto tuo monestikin myös lisää vastuutakin!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
asterix  



Liittynyt: 23 Hel 2007
Viestejä: 50
Paikkakunta: satakunta

LähetäLähetetty: La 24.02.2007 19:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuntuu, että siellä rapakon takana muka osattaisiin asiat paremmin.
Onhan ne siellä ainakin onnistuneet pilaamaan maailmasta muutamia metsästyskoirarotuja lopullisesti ylettömällä näyttävyyden ihannoinnilla.
Esim akita. Alunperin japanilainen karhu ja hirvikoira.
En missään tapauksessa haluaisi ,että beaglelle kävisi näin.

En myöskään ymmärrä näyttelybeaglejen kasvatusta. Mikä on motiivina tähän toimintaan? Sen kun minulle joku ihan omin sanoin selittäisi. Jotenkin tuntuu, että siinä on myöskin ainoastaan motiivina ihmisen oma turhamaisuus.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
eeva resko  



Liittynyt: 31 Elo 2006
Viestejä: 420

LähetäLähetetty: Su 25.02.2007 13:32    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ei ole kyse osaamisesta, vaan suvaitsevaisuudesta! Eipä silti, kyllä siellä rapakontakana osataankin moni asia paremmin! Harrasta ja anna muidenkin harrastaa!

Ehkäpä et ole asioista niin perillä, mutta ei tarvi mennä rapakonkaan taakse, kyllä itä eurooppa rynnistää oikein vauhdilla eteenpäin, samoin aasia! Beagle on noussut huikeaa vauhtia "suosikkilistoilla" eteenpäin näissä maanosissa ja siellä sitä porukkaa myös riittää ja tietenkin kasvattajia!

En ymmärrä miksi akitatkin tähän vuosikirja hankkeeseen piti sotkea? Lue nyt hyvä mies vähän tarkemmin, ennenkuin arvostelet! Akitaa käytettiin taistelukoirana ja nimenomaan tätä tyyppiä vietiin aikoinaan Amerikoihin! Minäkin olen tätä rotua sen verran seurannut!

Juu, nyt minultakin tämä kirjoittelu loppui tähän. Hukkaan heitettyä energiaa!! Mutta, jos apua vuosikirjaan tarvitaan, olen kyllä valmis naputtelemaan arvosteluja.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
asterix  



Liittynyt: 23 Hel 2007
Viestejä: 50
Paikkakunta: satakunta

LähetäLähetetty: Su 25.02.2007 13:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Aha, suvaitsevaisuudellako sinä Eeva-hyvä olet myös sitä jalostusta harrastanut. No nyt minä ymmärrän. Tunnuit vaan tuolla aiemmin niin kovasti näistä jalostusasioista huolta kantavan.

Myös minun kohdaltani tämä keskustelu saa jäädä tähän.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
ansa  



Liittynyt: 22 Syy 2005
Viestejä: 412
Paikkakunta: Laitila

LähetäLähetetty: Su 25.02.2007 14:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

asterix kirjoitti:
En myöskään ymmärrä näyttelybeaglejen kasvatusta. Mikä on motiivina tähän toimintaan? Sen kun minulle joku ihan omin sanoin selittäisi. Jotenkin tuntuu, että siinä on myöskin ainoastaan motiivina ihmisen oma turhamaisuus.


En minäkään ymmärrä minkään koiran kasvattamista vain näyttelytoimintaan, mutta ymmärrän, että ulkonäköäkin jalostetaan. Niin kauan kuin on kyse BEAGLESTA, sen tulisi myös näyttää beaglelta. Eeva sanoi aiemmin hyvin tuosta Suomen beaglesta, se on toimiva metsästyskoira mutta ulkonäöltään monesti jotain aivan muuta kuin se "aito" beagle, sellainen miksi rotumääritelmä sen määrittelee.
Käyttöominaisuudet ovat tärkeät, tottakai, mutta jos ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä niin miksi pitää näitä koiria beagleina? Monissa linjoihin jakautuneissa roduissa on ns. dual purpose -linja, jonka koirat ovat ulkomuodoltaan asiallisia mutta pelittävät silti myös käyttötarkoituksessaan. Tällaisen kun beagleihinkin saisi, niin homma olisi hanskassa. Joitain tällaiseksi luokittelemiani pentueita onkin, mutta pari pentuetta ei vielä tee linjaa.

Ja ettei nyt kimppuuni ihan hyökättäisi, niin metsästyslinjaisten harrastaja olen minäkin, joskin nyttemmin availlut hiukan silmiä muullekin maailmalle. Suvaitsevaisuus on mukavaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Teemu  



Liittynyt: 26 Maa 2006
Viestejä: 48

LähetäLähetetty: Ti 27.02.2007 16:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo akita vertaus on aika sopiva meidänkin oloihin.

Amerikkalaiset jalostivat "taistelulinjaisista" akitoista silmäänsä miellyttävän koiran. Nykyisinhän tuo on oma rotunsa. Asterix voi siis edelleen hankkia akitan metsästyskäyttöön. Siitä vaan kyselemään Japanista.
Suomessa on taas jalostettu beagle täysin poikkeavaksi kotimaan kannasta. Täällä ei ulkomuodosta ja rakenteesta välitetä mitään. Siis näillä "suomibeagleillä". Koskakohan Englanti alkaa kyselemään rodunomaisuuden perään?
Joku tuossa mainitsi että "suomibeagle" on haluttua materiaalia ulkomailla. Missäköhän maissa? Suurimmassa osaa maita näitä metsästyskoiria ei rekisteröidä.
Daragoj beaglet sen sijaan on haluttua materiaalia jopa rodun kotimaassa. Eevahan on vienyt kasvattejaan ympäri maailman.

Mikä näissä "näyttelylinjaisissa" hiertää? Miten "näyttelylinjaiset" haittaavat "suomibeaglen" jalostusta/kasvatusta?
Pelottaako tuo vuosikirja "suomibeaglen" jalostajia ja harrastajia? Siinähän tulisi julki niitä rakenteen ja ulkomuodon puutteita.

Koitanpa laittaa muutaman kuvan näistä muiden maiden metsäkoirista. Tunnistatteko rodun? Suomen tilanne ei ole kaukana näistä...











Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
asterix  



Liittynyt: 23 Hel 2007
Viestejä: 50
Paikkakunta: satakunta

LähetäLähetetty: Ti 27.02.2007 19:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Se näyttelylinja siinä juuri hiertää. Miksi ihmeessä pitäisi kasvattaa pelkästään kauniin ulkomuodon omaavia.

Noiden kuvien kaltaiseksi ei kait kukaan "metsälinjaisiakaan"
haluaisi.

Minulla ei ole näitä näyttelylinjaisia vastaan mitään koirina, ja nimenomaan koirina. Kauniita ja rotumääritelmän mukaisia, mutta miksi näitä ei näy käyttöpuolella. Onko ne jo niin kehnot niiden riistaominaisuudet, ettei niistä enää ajuria saa. Enpä usko kuitenkaan, vaan eipä tahdo näyttelylinjaisen kasvattajat niitä metsämiehille antaa. Tämä minusta on karhunpalvelus rodulle.

Eihän mikään sen hienompi olisi kuin näyttävä ja toimiva koira. Ehkä sanailuni aiemmin oli turhankin terävää ja jos siitä joku pahoitti mielensä, pyydän anteeksi.

Jospa kuitenkin näitä näyttelylinjaisia vielä alkaisi näkymään käyttöpuolella. Mikäs sen mukavampaa olisikaan.

Ne kun nämä koira-asiat vaan tahtovat herätttää intohimoja suuntaan jos toiseen.

Toivottavasti en nyt saanut näyttelyihmisiä täysin suuttumaan.

Saatiinpahan aikaan kuitenkin jonkinverran keskustelua, koska on näyttänyt olevan varsin rauhallista näillä sivuilla.

Keskustelun taso ainakaan omalta kohdaltani eikuitenkaan ollut kovin korkeatasoista.

Hymyillään kuitenkin tavatessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
eeva resko  



Liittynyt: 31 Elo 2006
Viestejä: 420

LähetäLähetetty: Ti 27.02.2007 20:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lupasin, että en tänne palstalle palaa, mutta mielestäni Asterixin asiallinen kysymys vaatii vastauksen.

Ei minulla ole koskaan ollut mitään metsästystä vastaan, mutta heti silloin 30 vuotta sitten minulle tehtiin selväksi, että tälläset koirat eivät aja ja muutenkin tosi monet "ukot" olivat erityisen inhottavia.... Niin sitten asioita mietittyäni, päätin että mikäs siinä, pysytään pois!! Eihän kukaan viitsi jatkuvaa vinoilua kuunnella. Kyllä olen myynyt muutamia koiria metsästysharrastajille, mutta metsästäjiäkin on monenlaisia, aivan kuin näyttelyihmisiäkin. Olen katsonut ihmiset, jotka ovat "maltillisia" ja tietävät missä koiraansa ajattavat.

Metsästyksessä on myös omat haittapuolensa. Jos tekee kovasti työtä ja yrittää päästä kasvatustyössään eteenpäin, on melkoinen riski lähteä koiran kanssa metsälle. Olen sen sanonut ennenkin täällä, että mikään vakuutus eikä raha korvaa mukavaa kaveria ja erinomaista jalostusmateriaalia! Mennyt mikä mennyt, jos jotain sattuu! Toiseksi; jos meinaa kasvattaa pitää olla materiaalia. Kuka edes ehtisi kaikkien kanssa metsälle, minä ainakin olen tehnyt kaiken työn yksin (perheessäni ei kukaan koskaan ole ollut kiinnostunut koirista), jos istuisin kannon nokassa työpäivän kuka hoitaisi koirani kotona? Sehän on käynyt jo moneen kertaan täällä selville, koira vaatii säännöllistä harjoittamista, jos aikoo saada hyvän tuloksen. Jos nyt muutama minun kasvattini kävisi metsällä, niin mitä iloa siitä olisi? Ainahan näitä nälviöitä riittää, sitten sanoisivat, että kyllä kai aina joku vähän ajaa! Kenelle minun pitäisi todistella että ajavat ja ottaa se riski sattuuko jotain vai ei?? Ei kenellekään!. Sen sijaan kasvatustyö on ollut ihan hirvittävän mielenkiintoista ja tietenkin mukavaa, vaikka täällä sitä ei nyt niin arvostetakaan, mutta muualta maailmalta tullut kannustus ja hyvät ystävät on auttaneet jaksamaan "heikkoina hetkinä".

Tietysti voi sanoa, että koiralle voi sattua mitä vaan, missä vaan. Me asumme vilkkaan tien laidassa ja ainoastaan yksi vahinko on sattunut ja silloin en ollut itse huolehtimassa koirista!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Suomen Beaglejärjestö - Foorumin päävalikko -> Yleinen keskustelu Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 12, 13, 14
Sivu 14 Yht. 14

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa

Suomen Beaglejärjestö - Finska Beagleklubben r.y


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group