Pentueet

Aiheet jotka eivät sovi muiden katekorioiden alle.

Valvojat: Titi Rolin, ansa

Jylhpe
Viestit: 11
Liittynyt: Ti 06.02.2007 11:31
Paikkakunta: Keminmaa 94450

Pentueet

Viesti Kirjoittaja Jylhpe »

Kuten eilen 05.02.2007 MOT ohjelmassa tuli esille, on joillakin uroksilla (ei puhutta Beagleistä eikä nimetty mitään muutakaan rotua) jopa tuhat jälkeläistä ja tämä edistää sukusiitosasteen nousua. Esittäisinkin että Beaglejärjestö miettisi suositusta/sääntöä montako pentuetta saisi uroksella maksimissaan teettää. Naaraiden kohdallahan tätä keskustelua jo harrastetaan mutta toki muista syistä, eikä naaras millään tuollaisiin
lukuihin pystykkään. Mutta geeniperimä on yhtäsuuri uroksella ja naaraalla.
Jos tällainen rajoitus tuntuisi kohtuuttomalta tehdä tai se saa jyrkkää vastustusta voitaisiin tietokantaan lisätä tieto siitosuroksienlistaan pentueiden lukumäärä siihen mennessä, ja näin voisi naaraan omistaja tehdä ratkaisun kenellä astuttaa tai pennun ostaja saisi yhden valinta argumentin lisää. Minusta tämä on sellainen tieto jota kellään ei
pitäisi olla syytä vastustaa eikä salata etteikö se saisi näkyä.
Tämä tieto tulisi tietenkiin näkyviin suoritettaessa virtuaaliparitusta.
Jos joku ei nähnyt kyseistä ohjelmaa on se luettavissa osoitteessa www.yle.fi/mot
Niin jos joku miettii miten se estettäisiin niin pentuja ei rekisteröitäsi lukumäärän tultua täyteen. Eli parasta ennen meni.

Tästä rakentavaa keskustelua.
Sakilainen
Viestit: 58
Liittynyt: Ma 26.12.2005 12:01

Viesti Kirjoittaja Sakilainen »

Pentumäärät löytyvät tietokannasta jokaisen koiran perustiedosta niin uroksilta kuin nartuilta. Virtuaaliparituksessa se ei taida vielä näkyä, mutta kyllä kai sitä urosehdokkaasta katsotaan ensin perustiedot ennekuin sitä aletaan virtuaaliparittamaan. Emänartun pennut ovat varmasti jokaisella kasvattajalla nimen tarkkuudella tiedossa muutenkin.
hanna-r
Viestit: 103
Liittynyt: La 18.02.2006 21:03
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hanna-r »

Olen samaa mieltä, että olisi hyvä jos olisi rjaoitus kuinka monta pentuetta uros voi siittää. Tiedän, että esimerkiksi leonbergeillä on tämä. Se saa vähän maltti tähän touhuun...uroksen omistajasta tulisi hieman valikoivampi narttujen suhteen eikä antaisi sitä jokaiselle, joka pyytää. En nyt tarkoita, että näin olisin beagleissä kuullut tapahtuvan, mutta...Jokainen pentue olisi tällöin tarkasti harkittu.
piikeli
Viestit: 23
Liittynyt: Ti 27.09.2005 15:33
Paikkakunta: Vihti

Viesti Kirjoittaja piikeli »

Eipä välttämättä yhtään hullumpi ajatus. Tämä käytäntö on käytössä jo nyt monilla koiraroduilla suomessa PEVISAN kautta.

Lainaus: www.saksanseisojakerho.fi/html/bretoni.htm

"Bretonin PEVISA-ohjelmaan tulee 1.1.2006 alkaen ns. matador pykälä, eli yksittäisen koiran
jälkeläisten määrä ei saa ylittää 10%:a viitenä edellisenä vuotena rekisteröityjen koirien määrästä.
Viimeisen viiden vuoden rekisteröintien perusteella tämä tarkoittaa 36 jälkeläistä.
Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kokonaan."

Tietysti tässä on nyt erona se, että Bretoneja rekisteröidään vuodessa alle 50 pentua. Kyse on siis todella paljon pienemmästä ja haavoittuvammasta populaatiosta.

Jos tällaista rajoitusta mietittäisiin Beaglelle pentujen maksimi määrä voisi olla paljon suurempi. Tosin jos se on tuo 10%:a viitenä edellisenä vuotena rekisteröityjen koirien määrästä. Määrä lukumääräisesti olisi tällöin samasa suhteessa koko populaatioon bretonien kanssa.

hyötynä tällaisesta rajoituksesta voisi olla, että jalostukseen päätyisi helpommin sellaisia jalostuskelpoisia yksilöitä, jotka muuten eivät päätyisi jalostukseen. Kaikkia reppumiehiä ei välttämättä kiinnosta koiransa jalostuskäyttö. Mutta jos kasvattajat ikäänkuin pakotettaisiin etsimään aktiivisesti tällaisia hyviä koiria jaostukseen voisi kanta hyvinkin rikastua.
Vee-Pee
Viestit: 234
Liittynyt: La 08.10.2005 1:02
Paikkakunta: Hämeenlinna

Viesti Kirjoittaja Vee-Pee »

Bretoni kaavan mukaan tarttis olla 278 pentua jotta pykälä ylittyis, ja uros jolla on eniten jälkeläisiä on 198 pentua. Eli aika kaukana, mielestäni saman uroksen liiallinen jalostuskäyttö ei ole rodun suurimpia ongelmia.
Henkka mies man
Viestit: 401
Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
Paikkakunta: Laukaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Henkka mies man »

Vee-Pee kirjoitti:Bretoni kaavan mukaan tarttis olla 278 pentua jotta pykälä ylittyis, ja uros jolla on eniten jälkeläisiä on 198 pentua. Eli aika kaukana, mielestäni saman uroksen liiallinen jalostuskäyttö ei ole rodun suurimpia ongelmia.
Kunhan ei menisi yli 150 pennun niin hyvin menee. Minusta rodussa ei suuremmin ole mitään vikaa, kuin se että linja ei ole yhtenäinen. Eli siis tämä perinteinen K vs N homma. Eikä sekään ole ongelma niin kauan kuin kokeissa koiria käy ja muutenkin metsästykseen paljon käytetään. Eli pitäkää näyttelyissä kävijät koiranne kovalla liikunnalla.

Nythän olisi jo pari asiaa tietokantaan lisää:

1. Koiran tietoihin näyttelyistä arvosteluteksti, vaikka 3 parhaasta.
2. Koiran tietoihin virtuaaliparituskohtaan jälkeläisten määrä

Niin ja tuo MOT oli aika karua katsottavaa.
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Jylhpe
Viestit: 11
Liittynyt: Ti 06.02.2007 11:31
Paikkakunta: Keminmaa 94450

Viesti Kirjoittaja Jylhpe »

Hyvä kun keskustelu tästä aukesi ja asiaa katsottiin heti monelta kantilta.
Tähän Beretoni kaavaan ei varmasti Beaglien kohdalla tarvitse tuijottaa onhan kyseessä aivan erikokoiset populaatiot ja Beretonien kohdalla kyse on enemmänkin vahinkojen minimoimisesta kuin kannan rikastuttamisesta.
Lähimmäs ajatuksiani osui piikeli kun kirjoitti:
"hyötynä tällaisesta rajoituksesta voisi olla, että jalostukseen päätyisi helpommin sellaisia jalostuskelpoisia yksilöitä, jotka muuten eivät päätyisi jalostukseen. Kaikkia reppumiehiä ei välttämättä kiinnosta koiransa jalostuskäyttö. Mutta jos kasvattajat ikäänkuin pakotettaisiin etsimään aktiivisesti tällaisia hyviä koiria jaostukseen voisi kanta hyvinkin rikastua"

Edelleenkin toivon että keskustelu tästä jatkuisi ja mielipiteitä tulisi monelta kantilta, mutta vastustusta ei tulisi vain vastustamisen ilosta vaan siihenkin saataisiin kunnolliset perustelut "miksi ei." Eikä vain että "ei tarvita."

Niin ja lopuksi ettei ongelman tarvitse olla suurin eikä sitä tarvitse olla vielä edes olemassa etteikö asioita voida aina kehittää ja kehitystä voidaan aina miettiä tulevaisuuteen.
eeva resko
Viestit: 420
Liittynyt: To 31.08.2006 21:47

Viesti Kirjoittaja eeva resko »

Sanoisin, että maltti on valttia..... Tuskin täällä ketään on käytetty niin paljon jalostukseen, että pitäisi rajoitteita laittaa!!! Tässä taas jälleen törmätään siihen, että tarvii olla TIETOA... Jos tarvii tehdä virtuaaliparituksia saadakseen selville sukusiitoskertoimen, sanoisin, että ei ole tietoa!!

Muutenkin kannattaa olla varovainen, aivan yllättävistä asioista on nostettu oikeusjuttuja ja voitettu ne... Kannattaa selvittää millaiset esteet ym. ovat laillisia, ennenkuin rupeaa tuumista toimeen!! Välillä kun kuuntelee noita juttuja, niin tuntuu että pitäisi olla varatuomari ennenkuin uskaltaa mennä johonkin yhdistyksen toimikuntaan!!
piikeli
Viestit: 23
Liittynyt: Ti 27.09.2005 15:33
Paikkakunta: Vihti

Viesti Kirjoittaja piikeli »

Vee-Pee kirjoitti:Bretoni kaavan mukaan tarttis olla 278 pentua jotta pykälä ylittyis, ja uros jolla on eniten jälkeläisiä on 198 pentua. Eli aika kaukana, mielestäni saman uroksen liiallinen jalostuskäyttö ei ole rodun suurimpia ongelmia.
Olet oikeassa Vee-Pee. Mutta vaikka 198 pentua uroksella ei tämänkokoisessa kannassa ole varmasti ongelma. Kysyisin silti että miksi, miksi niin monta pentua. Onko ko uros niin ylivertainen, että sitä on ollut järkeä käyttää niin monta kertaa. Suomessa on varmasti paljon kokeissa hyvin pärjänneitä koiria, joita ei ole käytetty kertaakaan. 150 pentuakin on mielestäni melko paljon yhdelle urokselle. Beagleillä tämä koko asia ei kuitenkaan onneksi ole niin suuri ongelma kuin joillakin muilla roduilla. Muistaakseni ajokoirissakin on yli 700:n pennun uroksia. Tosin nyt puhutaan taas paljon Beagleä suuremmasta rodusta, mutta silti.
hanna-r
Viestit: 103
Liittynyt: La 18.02.2006 21:03
Viesti:

Viesti Kirjoittaja hanna-r »

Itse tiedän tuon uroksen, jolla on tämä 198 pentua. Kyseinen koira on kuollut jo jokunen vuosi sitten... "maallikon" silmiin varmasti tuolloin näyttänyt hienolta KVA ja MVA tittelit. Niin, eihän kaikki koirat synny kenneleihin ja nämä yksittäiset henkilöt, jotka ilman kennel nimeä toimivat eivät useinkaan paljoa ole sukutauluihin tuijottaneet. Haluttu vaan teettää nartulla pennut. :?
Vee-Pee
Viestit: 234
Liittynyt: La 08.10.2005 1:02
Paikkakunta: Hämeenlinna

Viesti Kirjoittaja Vee-Pee »

Tuossa joutessani tutkiskelin.. 198 pentua näistä ykkösen ajaneita 7 eli noin 3-4%. Liekkö keskiverto uroksen periyttämistä parempi vai huonompi?
timkil
Viestit: 302
Liittynyt: Ma 06.09.2004 19:50
Paikkakunta: Lieto

Viesti Kirjoittaja timkil »

Anteeksi, Eeva, että kommentoin, mutta nostan hattua jos kuulut niihin, jotka pystyvät laskemaan ja jaksavat laskea suunnitellun pentueen sukusiitoskertoimen omin päin ilman beagletietokantaa. Minulta se ei onnistu. Mielestäni se selviää niin kätevästi tietokannasta (kun Antti Salkonen ensin teki pohjatyön), voin jopa valita laskennassa huomioon otettavien sukupolvien määrän tarpeen mukaan jos on tarvetta vertailuun.

Tuota MOT-ohjelmaa en ollut tilaisuudessa katsoa, mutta luin tekstiversiot haastatteluista. Genetiikkaan perehtyneet tuntuvat olevan varpaillaan. Uskon, että beaglejärjestön yhteistyö Lohen kanssa tuottaa vielä tulosta.

Snellman tuossa tv-ohjelmassa: ”Meillä on tämän.. tutkija Hannes Lohen kanssa, joka on täällä nyt Biomedicumissa.. tullut Kanadasta takasin.. hyvä yhteistyö Kennelliiton, meidän tämän koulun ja minunki henkilökohtasten ohjattavieni näissä geneettisissä tutkimuksissa, niin hän.. antaa kaiken apunsa ja he haluavat selvittää koirien perinnöllisiä sairauksia voimakkaasti ja se tapahtuu semmosilla varoilla, joita ei koskaan eläinlääketieteeseen ohjattaisi, sillä nää sairaudet on suurelta osalta samoja, mitä ihmisillä on, et niistä saa näin ollen semmosen.. nopeamman tien perille, jot.., jotta ihmisiä pystyttäisiin auttamaan.. ja samalla tulee koirat autetuksi.”

Rotuna olemme keulilla yhteistyön aloittamisaikataulun suhteen, mutta muiden vikojen kuin epilepsian kartoittamisen suhteen olemme jälkijunassa. Ja tästä otan vastuun kyllä ihan omalle kontolleni.

Tuosta muotiurosten käytön rajoittamisesta: Jalostusjaoston keinot loppuvat oikeastaan siihen, että mielestämme riittävästi käytetty uros poistetaan siitosuroslistalta. Beagle ei kuulu PEVISAan, joten sitä kautta ei ole myöskään mahdollisuutta laittaa mitään rekisteröimisrajoituksia.

Miksikö beagle sitten ei kuulu PEVISAan? Jalostusjaoston käsitys on, että mitään sellaista katastrofia ei ole näköpiirissä, ettemmekö selviäisi valistuksen jakamisella. Luulen, että valtaosa harrastajista ymmärtää esimerkiksi "matadorijalostuksen" vaarat.

Timo K.
Timo Kilpeläinen
eeva resko
Viestit: 420
Liittynyt: To 31.08.2006 21:47

Viesti Kirjoittaja eeva resko »

En minäkään osaa sukusiitoskerrointa laskea, enkä laskekaan! Mutta kyllä minulla on näppituntuma milloin on tiukempaa sukusiitosta, milloin vähemmän tai ei sitten ollenkaan.... Esimerkiksi minä olen melko vähän tehnyt "tuikkoja" sukusiitosyhdistelmiä. Joskus on hyvä tehdä niin, mutta mieluiten harrastelen "maltillista linjasiitosta" ja ulkosiitos on OK, sitten voi palata takaisin omiin! Nyt vain tuntuu siltä, että tarvii varmaan lopetella koirankasvatus.... jalostusmateriaali tuntuu käyvän vähiin kautta maailman. Ei löydy mieleistä materiaalia ja jos löytyy, tulee liian kova sukusiitoskerroin!!!
annie
Viestit: 299
Liittynyt: To 22.09.2005 18:57
Paikkakunta: Ristiina

Viesti Kirjoittaja annie »

hanna-r kirjoitti:Itse tiedän tuon uroksen, jolla on tämä 198 pentua. Kyseinen koira on kuollut jo jokunen vuosi sitten... "maallikon" silmiin varmasti tuolloin näyttänyt hienolta KVA ja MVA tittelit.
Uskoisin "maallikoita" kiinnostaneen huomattavasti valioarvoja enemmän kyseisen yksilön korkeat ka pisteet, jotka ovat olleet niin haun, haukun kun ajotaidonkin kohdalla huomattavasti rodun keskiarvoa korkeammat.
Esimerkiksi kaikkien kokeiden pistekeskiarvo on tuolla yksilöllä ollut 57,88p (20 koetta) kun se koko rodun keskiarvoa mitattaessa on 36,75p. Tottahan oikeanlaiseksi tunnustettu ulkomuoto on ollut loistavaa extraa kiinnostuksen lisäämiseksi.
hanna-r kirjoitti:Niin, eihän kaikki koirat synny kenneleihin ja nämä yksittäiset henkilöt, jotka ilman kennel nimeä toimivat eivät useinkaan paljoa ole sukutauluihin tuijottaneet. Haluttu vaan teettää nartulla pennut. :?
Kuinka paljon huonommin kennelnimettömät kasvattajat ovat pennuillaan onnistuneet näyttelyissä/ajokokeissa?
Kumpaan kategoriaan liität ne pennut, jotka ovat syntyneet kennelnimettömänä, mutta saaneet sen jälkeenpäin kun kasvattaja on seuraavia pentueita varten joutunut tuon kennelnimen anomaan? (Onko kasvattaja ollut siis ensin tyhmä pennuttaja ja muuttunut sitten kennenimen myötä valveutuneisiin kasvattajiin?)
Mitä muita mittareita kun koe- ja näytelytulokset olet käyttänyt asian todentamiseksi?
Sinttura & Junttura
Viestit: 770
Liittynyt: To 22.09.2005 8:45
Paikkakunta: Haapajärvi
Viesti:

Re: Pentueet

Viesti Kirjoittaja Sinttura & Junttura »

Jylhpe kirjoitti: Jos tällainen rajoitus tuntuisi kohtuuttomalta tehdä tai se saa jyrkkää vastustusta voitaisiin tietokantaan lisätä tieto siitosuroksienlistaan pentueiden lukumäärä siihen mennessä, ja näin voisi naaraan omistaja tehdä ratkaisun kenellä astuttaa tai pennun ostaja saisi yhden valinta argumentin lisää.
Nartun omistajahan tekee päätöksen millä astutta, mutta...tässä vaiheessa tulisi uroksen omistajan myös katsoa minkälaiselle nartulle urostaan antaa. Jos narttu ei uroksen omistajan mielestä ole sellainen, että se tulisi pennuttaa on uroksen omistajalla syytä silloin kieltäytyä astutuksesta. Rupeaako tässä vaiheessa u. omistajat sitten miettimään, että jos en anna tämän nyt astua, sana kiirii eikä kukaan tuo narttuaan astutettavaksi? Yleisesti puhutaan, että nartun omistajat tekevät rahaa pennutuksilla (puhun yleisesti koirankasvatuksesta), mutta mitäs tekevät sitten uroksen omistajat, no jos kieltäytyy astutuksesta niin onhan se jonkun sata euroa penturahoja vähemmän omistajan takataskussa. Ei siis anneta uroksien astua kaikkia mikä liikkuu ja on persepystyssä tulossa kylää ;)

Suosituksiahan voi antaa, mutta eikös nämä pentuemäärärien rajoitukset kuulu juuri PEVISAa? Sellainen rajoitus vois tietty olla kohdallaan, että nuorella uroksella on tietyn verran jälkeläisiä ja sitten pidetään selibaattia ja katotaan mitä jälkekäisistä tuleee, että jatketaanko? Näin ollen uroksen omistajatkaan eivät ihan kaikkea liikkuvaa anna astua.

Sitten tästä kennelnimestä:
Ennenhän on nimen saanut kun on vain anonut. Nykyään siihen vaaditaan kurssi ja sen tentin läpäiseminen. Ennen et ole ilman kennelnimeä saanut rekisteröidä kuin sen pari pentuetta sitten tulee olla jo kennelnimi (ymmärsinkö oikein , joku vanhempi harrastaja korjatkoon) Miten siis sellainen jolla ei ole ollut kennelnimeä on jotenkin huonopi kasvattaja kuin sellainen joka on vain laittanut nimi anomuksen ja saa liittää mustin ja tessun nimen eteen oman kennelnimensä?

Nykyään löytyy rodusta kuin rodusta menestyksekkäitä kasvattajia, joiden tunnettuun kennelnimeen vannotaan, mutta miten kävi sen tunnetun riiseni ja käppänä kasvattajankin kanssa viime syksynä, miten monta kymmentä koiraa siltä otettiin pois eläinsuojellulisista syistä? Menestyksen myötä monelta tahtoo karata mopo käsistä :(
Tärkeintä ei ole se, mitä tietää, vaan se mikä juolahtaa päähän juuri oikealla hetkellä.
Vastaa Viestiin