Traumaattiset kokemukset metsässä

Aiheet jotka eivät sovi muiden katekorioiden alle.

Valvojat: Titi Rolin, ansa

Vastaa Viestiin
karijarvi
Viestit: 44
Liittynyt: Su 25.09.2005 16:22
Paikkakunta: Laukaa

Traumaattiset kokemukset metsässä

Viesti Kirjoittaja karijarvi »

Menin viime la metsään alle 1 v beaglen kanssa vaikka oli pakollinen meno klo 12. Tähän asti olen saanut Paukun kiinni aina kun olen halunnut viimeistään puolessa tunnissa. Tietysti sille sattui paras päivä ja pitkä ajo melko kaukana mistään tiestä juuri silloin kun oli isännällä meno. En saanut metsään ketään koiralle tuttua mutta kuitenkin erään kaverin.
Koira oli säikähtänyt vierasta miestä vaikka tämä olikin aluksi yrittänyt varovasti houkutella makkaran paloilla. Ajosta ei sen jälkeen enää tullut mitään. ihmeellisintä oli että kun sitten itse metsään kerkesin niin haukkui myös minua vaikka aluksi hyvin varovasti sitä houkuttelin. Ei tullut edes tielle vaan pysytteli metsässä.
Lopulta 11 h irtilaskusta klo 19 sain koiran tulemaan luokse tutulla pillillä. Onneksi jalat oli lähes tulkoon kunnossa, mutta väsynyt oli koira. Mutta seuraavana aamuna koko lailla normaali. Ainut on nyt se että haukkuu pelokkaasti kaikki vieraat ja jopa minutkin kun tulin töistä kotiin tänään. Mietityttää että miten joku vieras saa jatkossa kiinni jos joskus vien vaikka kokeeseen. Mitä pitäisi tehdä että luottamuksen saisi takaisin eikä tämä traumaattiinen kokemus pilaa hyvää koiran alkua? Näin jälkiviisaana voisi ainakin todeta että tätäkin olisi voinut aikaisemmin harjoitella.
Paukkuu...Paukkuu
Lalleri
Viestit: 45
Liittynyt: Ke 08.03.2006 22:07

Viesti Kirjoittaja Lalleri »

Pelkotiloja saattaa tulla myös metsässä, kannot hyökkää, hirvi haisee, koiran kohtaamisia ym. Kohta alkaa tämä hihnakausi, silloin koira pääsee vain liikkumaan ympäristöön ihmisen seurassa ja alkaa luottaa taas ihmisiinkin.
Syksyllä on edessä taas se irtaantuminen ja itsenäinen toiminta metsässä.
Tätähän tämä on nuorilla koirilla varsinkin, kesän myötä unohtuu edelliset tapahtumat.
Kas kummaa, miten vähän saa aikaseksi, kun lakkaa vain yrittämästä.
Corner
Viestit: 722
Liittynyt: Ti 27.11.2007 14:55

Viesti Kirjoittaja Corner »

Kirjoituksesta ei käy selville koiran sukupuoli. Jos se on narttu ja sillä on alla ensimmäinen kiima, niin se voi hyvinkin olla ohimenevä vaihe.

Hihnakauden alettua suosittelen kaikki koirakoulut, näyttelyt, nakkikioskijonot. Ja aluksi juurikin niin päin, että koira saa lähestyä ihmistä eikä päinvastoin.

Minusta beagle ei ole kovin mörköherkkä rotu, ykkösrotuni sen sijaan on - ihmiset on aina ihania mutta kaikki muu, kuten tienvarteen ilmestynyt kaapelikela on pelottava juttu.

Muistutuksena (taas) sekin, että koiran leimautumisikä on kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tuo aika on koiran kehityksen kannalta kaikkein tärkein. Eli jos penikka on kasvattajan luona autotallissa elämänsä ensimmäiset 7 viikkoa ja sen jälkeen koira on maalla tarhassa jotakuinkin aina, niin enpä ihmettelisi että sille kaikki uusi on rankkaa.
Viimeksi muokannut Corner, To 05.10.2017 14:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
karijarvi
Viestit: 44
Liittynyt: Su 25.09.2005 16:22
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja karijarvi »

Uros se on Paukku. Samaan tyyliin että Jööti on isä...ei emä. Moka ja moka. Joskus vaan tulee sellaisia tilanteita että on pakko mennä. Olihan tämä kuitenkin eka kerta kun isäntä ei löytynyt niiltä kulmilta missä viimeksi nähtiin.

En usko että näyttelyissä tulee ravattua...metsässä kylläkin sitäkin enemmän. Onhan tuo nuori koira jo 9 kk ikään mennessä nähnyt kaikenlaista. Kasvattaja on erittäin kokenut ja näillä pennuilla oli kyllä harvinaisen hyvä kasvuympäristö ensimmäiset 8 viikkoa.

Olen nyt kuullut tutuilta montakin kertomusta samantyyppisistä ei toivotuista tilanteista metsässä ja kaikki niistä ovat selvinneet. Yksi kuulemani vinkki pitää tähän laittaa. Jos joskus sattuu kohdalle vastaavanlainen tilanne ja koira on vähän sekaisin niin voit käydä tekemässä jälkijotoksen metsään. Koiran törmätessä tuttuun hajuun ainakin ko tapauksessa "laukaisi" tilanteen. Vanha konstihan on jättää tuttu makuualusta tms sopivaan paikkaan, mutta tässä tapauksessa Paukku ei tullut lähtöpaikalle tai edes tielle.
Paukkuu...Paukkuu
Corner
Viestit: 722
Liittynyt: Ti 27.11.2007 14:55

Viesti Kirjoittaja Corner »

Kevään koittaessa on paljon Match Showta, ehkä niihin sitten?

Minulla ei ole pahaa sanaa Jöötin ja Isoahon Cindyn yhdistelmästä. Jos niissä jotain varauksellisuutta on, niin ajattelisin tulleen emältä. Ainut virhe minkä yhdistelmässä tein oli se, ettei jätetty itselle siitä pentua. Noin vuoden päivät aikaa miettiä uutta urosta kyseiselle nartulle, pää lyö tyhjää...
karijarvi
Viestit: 44
Liittynyt: Su 25.09.2005 16:22
Paikkakunta: Laukaa

Viesti Kirjoittaja karijarvi »

Ok. Näyttelyharkoissa voisi käyttää pari kertaa. Ja ainakin se yksi pakollinen näyttely. Peräpöksän Pimpula on Paukun emä. Aika hyvää on kuulunut muistakin tämän yhdistelmän pennuista.
Paukkuu...Paukkuu
Urho -76
Viestit: 107
Liittynyt: To 17.07.2008 20:40
Paikkakunta: Keski-Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Urho -76 »

Kyllä kai koira on tervepäinen ja viisas jos ei suostu isännän poissa ollessa täysin vieraan ihmisen kutsuttavaksi ja osaa vielä vastustaa kiusausta saada herkkuja tältä :?: Beagle on vahvasti laumaeläin ja oman lauman johtajien poissaolo pelottavassa tai uudessa tilanteessa varmasti aiheuttaa tarpeita luottamuksen ja yhteistyön palauttamiselle ja rakentamiselle uudelleen varsinkin nuoren koiran kohdalla. Oman koiran nuoruudessa sattui samankaltainen tapaus vaikka ihmiset eivät olleet uusia koiralle. Viisi minuuttia tilapäisen poistumiseni jälkeen koira oli lopettanut ajon ja tullut metsäautotielle missä autoni oli ollut parkissa. Tunnin päästä palatessani siellä oli odottamassa koira ja muu metsästysseurue joista koira oli kaikista onnellisin jälleen minut, oman laumansa jäsenen nähdessään.
Vastaa Viestiin