Metsästyslinjaisia?
Valvojat: Titi Rolin, ansa
Otetaanpa esimerkiksi vuosi 2005. Tuona vuonna on ollut arviolta 3400 kpl 2 - 7 vuotiasta beaglea eli mahdollista kokeessa kävijää. Niistä kävi kokeessa 163 beaglea siis 4,8 prosenttia potenttiaalisesta määrästä. Jokainen varmasti tietää, että metsästyskäytössä niitä on kuitenkin huomattavasti suurempi määrä. Eli sanonpa vaan että kyllähän koetulokset kertovat myös kenneleiden hyvästä tuurista saada pentu sellaiseen kotiin, joissa beagleja käytetään kokeissa. Ja kun sitten sellainen onni on sattunut että kokeeseen on lähdetty ja menestystä on tullut niin on selvää että sellainen koira pistetään merkille koepiireissä. Jos olet kokeessa kävijä niin tokihan sinä tällaisesta ajurista haluat sen uuden pennun... Eli summa summarum... kyllä sinä sitä tuuriakin tarvitset. Eli ei koekäynnit kerro kyllä lähellekään koko totuutta. Tässä maassa on lukuisia erinomaisia ajureita joiden omistajia ei vois vähempää kiinnostaa lähteä kokeeseen, vaikka kuinka yrittäisit houkutella...
Ja lopuksi laitanpa tulokset vuodelta 2005:
BEAJ-1: 68 koiraa ajoi tämän tuloksen (41,7% aika hyvä )
BEAJ-2: 21 -"-
BEAJ-3: 13 -"-
BEAJ-0: 55 -"- (33,7% hmm )
BEAJ--: 6 -"-
YHT. 163 koiraa startannut kokeeseen
Ja lopuksi laitanpa tulokset vuodelta 2005:
BEAJ-1: 68 koiraa ajoi tämän tuloksen (41,7% aika hyvä )
BEAJ-2: 21 -"-
BEAJ-3: 13 -"-
BEAJ-0: 55 -"- (33,7% hmm )
BEAJ--: 6 -"-
YHT. 163 koiraa startannut kokeeseen
*Olen beagle...mikä on sinun tekosyysi?*
Yhdyn täysin edelliseen (Gia) kirjoittajaan.
Tulevaisuus ei vaan näytä kovin valoisalta, sillä ainakin meillä päin hirvittää jo ajatuskin, mikä on tilanne muutaman vuoden päästä.
Tämän päivän työt on niin kiirreellistä ja ressaavaa, että varmmaan jättää jälkensä tähän meidänkin harrastukseen. Olen jo nyt kuullut poikien sanovan, kun ovt tuomareita kyselleet, että "en viiti lähtee toisten koirien perään enää juoksee - hyvä että jaksaa omalla koiralla metästää.
Luulen, että pitkien kokeitten osuus tulee kasvamaan, ja ainakin toivoisin niin, että pienellä sääntömuutoksella hyväksyttäis ainakin pari pitkänkokeen ykköstulosta KVA arvoon. Muuten "harrastajakunta" sen kun vain vähenee.
Ei kaikki ihan niin synkältä näytä, sillä tytöt on innostunut tänä päivänä harrastamaan koetoimintaa.
Lännen lohkossakin olin tuomarina tytön omistuksessa ja ohjauksessa olevalla koiralla, ja täytynee sanoa, että siinä olis meillä monella kokeneella "konkarilla" oppimista. Yhteistyö sujui ohjaajalla ja ohjattavalla saumattomasti. Onnea jatkossa Sofialle.
Tulevaisuus ei vaan näytä kovin valoisalta, sillä ainakin meillä päin hirvittää jo ajatuskin, mikä on tilanne muutaman vuoden päästä.
Tämän päivän työt on niin kiirreellistä ja ressaavaa, että varmmaan jättää jälkensä tähän meidänkin harrastukseen. Olen jo nyt kuullut poikien sanovan, kun ovt tuomareita kyselleet, että "en viiti lähtee toisten koirien perään enää juoksee - hyvä että jaksaa omalla koiralla metästää.
Luulen, että pitkien kokeitten osuus tulee kasvamaan, ja ainakin toivoisin niin, että pienellä sääntömuutoksella hyväksyttäis ainakin pari pitkänkokeen ykköstulosta KVA arvoon. Muuten "harrastajakunta" sen kun vain vähenee.
Ei kaikki ihan niin synkältä näytä, sillä tytöt on innostunut tänä päivänä harrastamaan koetoimintaa.
Lännen lohkossakin olin tuomarina tytön omistuksessa ja ohjauksessa olevalla koiralla, ja täytynee sanoa, että siinä olis meillä monella kokeneella "konkarilla" oppimista. Yhteistyö sujui ohjaajalla ja ohjattavalla saumattomasti. Onnea jatkossa Sofialle.
-
- Viestit: 58
- Liittynyt: Ma 26.12.2005 12:01
Olen pääosin samaa mieltä Gian kanssa. Tämän aiheen aloittajalle kuitenkin suosittelen edelleenkin perehtymistä tietokannan avulla asiaan, jalostusneuvojien apua tietenkään unohtamatta.
Koska tunnen kohtalaisen monta beaglen kasvattajaa, en voi täysin allekirjoittaa tuurin osuutta kasvattien koekäynteihin. Vastuunsa tuntevien kasvattajien kiinnostus kasvattiensa hyvinvoinnista ei lopu perävalojen katoamiseen kennelin pihasta. Kasvatin kehitystä seurataan puhelimitse, vierailuin, yhteisin metsästysretkin jne. Koiran ollessa koekypsä tuetaan ja kannustetaan kokeisiin mm. järjestämällä tuomareita, koemastoja jne. saavatpa jotkut myös isäuroksen omistajankin mukaan tähän tukiverkostoon. Ensimmäistä koiraansa hankkivan soisi löytävän tällaisen kasvattajan.
Jos perehtyy tarkemmin muutaman Henkan esiin ottaman kennelin koejälkeläisiin niin vaikka siellä onkin monta tunnettua koekävijää koiran omistajina, on siellä ainakin toinen puoli uusia nimiä osa ensimmäisellä koirallaan kilpailleita, osa vannoutuneista reppumiehistä jalostettuja kokeissa kävijöitä.
Junkelle vielä; mielestäni olet lähtenyt selvittämään asiaa oikeasta päästä. Oleellista on löytää pentue jonka odotusarvo on korkea, sen oman pennun valinta hyvästä pentueesta onkin sitten helppoa.
Koska tunnen kohtalaisen monta beaglen kasvattajaa, en voi täysin allekirjoittaa tuurin osuutta kasvattien koekäynteihin. Vastuunsa tuntevien kasvattajien kiinnostus kasvattiensa hyvinvoinnista ei lopu perävalojen katoamiseen kennelin pihasta. Kasvatin kehitystä seurataan puhelimitse, vierailuin, yhteisin metsästysretkin jne. Koiran ollessa koekypsä tuetaan ja kannustetaan kokeisiin mm. järjestämällä tuomareita, koemastoja jne. saavatpa jotkut myös isäuroksen omistajankin mukaan tähän tukiverkostoon. Ensimmäistä koiraansa hankkivan soisi löytävän tällaisen kasvattajan.
Jos perehtyy tarkemmin muutaman Henkan esiin ottaman kennelin koejälkeläisiin niin vaikka siellä onkin monta tunnettua koekävijää koiran omistajina, on siellä ainakin toinen puoli uusia nimiä osa ensimmäisellä koirallaan kilpailleita, osa vannoutuneista reppumiehistä jalostettuja kokeissa kävijöitä.
Junkelle vielä; mielestäni olet lähtenyt selvittämään asiaa oikeasta päästä. Oleellista on löytää pentue jonka odotusarvo on korkea, sen oman pennun valinta hyvästä pentueesta onkin sitten helppoa.
Pakko kommentoida tähän väliin että kiitos. Tuli kyllä hyvä mieli.KeijoN kirjoitti:Yhdyn täysin edelliseen (Gia) kirjoittajaan.
Tulevaisuus ei vaan näytä kovin valoisalta, sillä ainakin meillä päin hirvittää jo ajatuskin, mikä on tilanne muutaman vuoden päästä.
Tämän päivän työt on niin kiirreellistä ja ressaavaa, että varmmaan jättää jälkensä tähän meidänkin harrastukseen. Olen jo nyt kuullut poikien sanovan, kun ovt tuomareita kyselleet, että "en viiti lähtee toisten koirien perään enää juoksee - hyvä että jaksaa omalla koiralla metästää.
Luulen, että pitkien kokeitten osuus tulee kasvamaan, ja ainakin toivoisin niin, että pienellä sääntömuutoksella hyväksyttäis ainakin pari pitkänkokeen ykköstulosta KVA arvoon. Muuten "harrastajakunta" sen kun vain vähenee.
Ei kaikki ihan niin synkältä näytä, sillä tytöt on innostunut tänä päivänä harrastamaan koetoimintaa.
Lännen lohkossakin olin tuomarina tytön omistuksessa ja ohjauksessa olevalla koiralla, ja täytynee sanoa, että siinä olis meillä monella kokeneella "konkarilla" oppimista. Yhteistyö sujui ohjaajalla ja ohjattavalla saumattomasti. Onnea jatkossa Sofialle.
-
- Viestit: 401
- Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
- Paikkakunta: Laukaa
- Viesti:
Jos meinaat pennut teettää niin voisin itelle siitä yhen ottaa. Riippuu tietysti uroksesta...antti1979 kirjoitti:Eikös me nyt pysytellä näissä pienissä koirissa vai mitä Henkka? Katsotaan sitten keväämmällä millaista on tarjolla...
Aiheesta sen verran, että aika paljon myös metsästäjät ottavat koekoirista itselleen metsäkaverin. Se että niitä ei kokeeseen viedä voi johtua jostain pienestä virheestä ja pelätään huonoa tulosta. (itsellä sama juttu ). Onhan se totta että ei keskeneräistä koiraa kannata viedä kokeeseen. Eihän siitä kukaan mitään hyödy. Kun noita kennenlnimiä oli esillä niin on aina helppo ruotia toisten tekemisiä ja kehua omiaan. Kuitenkin olen samaa mieltä KeijoN kanssa että homma ei todellakaan ole yksinkertainen. Ja Beagleja mitenkään moittimatta niin kyllä ajokoirapuolella jalostus on selvästi pitemmällä. Aikaakin on kulunut enemmän. Se on toki tuonut myös oheistuotteena sairauksia ja löysyyttä koiriin. Ehkä liiaksi sitkeyttäkin. Ajokoirapuolella saunantaakse menee paljon koiria verraten Beagleen.
Minun mielestä Beaglen hyviä puolia on sopiva koko ja harvoin niitä saa etsiä seuraavan vuorokauden puolella. Lisäksi lähihakuisempi koira on helpommin seurattavissa ilman tutkaakin ja pysyy paremmin suunnitellulla metsästysalueella, vaikka jälkeä ei heti löytyisikään. Lisäksi Beaglen saa hyvin kiinni ja se on myös oiva kaveri muutenkin kuin metsällä.
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Miksi ihmeessä pelätään huonoa tulosta kokeesta? Kaikilla on huonoja päivä, kaikki joutuvat joskus huonoon maastoon tai kohdalle osuu huono sää. Mitä sitten? Monesti täältäpäinkin kuulee kauden alussa "En voi kokeeseen viedä, kun ei tänä syksynä vielä ole ajanut sen ja sen mittasta ajoa..". Itse ajattelen, että se eka kunnon ajohan voi tulla siellä kokeessa! Tekee koiralle hyvää opetella tekemään töitä eri maastossa vaikka kunnon ajomatkankin jälkeen. Tottakai kokeet maksavat puolin ja toisin omistajalle, ymmärrän, ja tavoitteitakin on oltava. Vai onko?Henkka mies man kirjoitti:Jos meinaat pennut teettää niin voisin itelle siitä yhen ottaa. Riippuu tietysti uroksesta...antti1979 kirjoitti:Eikös me nyt pysytellä näissä pienissä koirissa vai mitä Henkka? Katsotaan sitten keväämmällä millaista on tarjolla...
Aiheesta sen verran, että aika paljon myös metsästäjät ottavat koekoirista itselleen metsäkaverin. Se että niitä ei kokeeseen viedä voi johtua jostain pienestä virheestä ja pelätään huonoa tulosta. (itsellä sama juttu ). Onhan se totta että ei keskeneräistä koiraa kannata viedä kokeeseen. Eihän siitä kukaan mitään hyödy.
Herätti vain ajatuksia, ei siis mitään riidanomaista.
Miten paljon kannattaa harjoitella ennen kokeeseen menoa? Voiko sinne mennä maallikkona kun en oikein tiedä millainen kukakin tuomari on, miten hommat siellä käytännössä hoituu ym...
Viimeksi muokannut hanna-r, Su 12.11.2006 20:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 401
- Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
- Paikkakunta: Laukaa
- Viesti:
Asia vilipitön.Sohvi kirjoitti:
Herätti vain ajatuksia, ei siis mitään riidanomaista.
Ei se nyt niin kauhea pelko ole, mutta pelkäähän moni hiiriäkin tms. Minä vien koiran kokeeseen, kunhan tulee tälle syksylle ensimmäinen yli kaksi tuntia kestävä ajo. Viime helmikuussa oli yksi ja tammikuussa kaksi. Tänä syksynä ei ole ollut oikeastaan yhtään hyvää pitempää ajoa. Pisin tunnin ja puolentoista välissä. Siitäkin paperille olisi tullut jtn. 50min. Ei ole vielä järkeä lähteä kokeeseen nollaa hakemaan. Kyllä koiran kyvyt pitää olla ainakin tulokseen, eli kolmoseen riittävät. Siihen tarvii ominaisuuspisteitä vaikka esim: 6 haku, 6 haukku, 3 into, ja 3 ajotaito =18p lisäksi tarvii yhteessä yli 76min ajominuutteja, joista pisteitä 22,17 Yhteesä kertyy sitten se 40,17p ja BEAJ 3. Eihän se ole kokeneelle tai löysälle koiralle mikään, mutta täysin rehelliselle vauhdikkaalle nuorelle koiralle siinä on ihan tekemistä.
Jos koira ajaa yleensä metsässä vähintään pari tuntia, niin ilman muuta kokeeseen. Oli sitten ajo katkonaista tai sujuvaa..
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
^ Samoilla linjoilla Henkka mies man kanssa.
Kyllä koiran on hyvä näyttää pystyvänsä tekemään parin tunnin mittainen ajo ennen koetta, kun kokeeseen ei kuitenkaan kannata lähteä harjoittelemaan.
Itselläkin on varmempi olo ja luotto koiraan hyvien esitysten jälkeen
Mutta se on taas sitten aina oma lukunsa mitä koepäivänä tapahtuu
Kyllä koiran on hyvä näyttää pystyvänsä tekemään parin tunnin mittainen ajo ennen koetta, kun kokeeseen ei kuitenkaan kannata lähteä harjoittelemaan.
Itselläkin on varmempi olo ja luotto koiraan hyvien esitysten jälkeen
Mutta se on taas sitten aina oma lukunsa mitä koepäivänä tapahtuu
-
- Viestit: 401
- Liittynyt: Ti 27.09.2005 7:18
- Paikkakunta: Laukaa
- Viesti:
Paremmin oppii, kun hankkii tuomarikortin ja käy tuomaroimassa koiria. Kokeneet tuomarit opettaa käytännön ja kurssilla oppii teorian. Parhaiten koko ajavan koiran toiminnan oppii jonkun kokeneen kanssa metsällä tai ajokokeissa. Koko KVA titteli perustuu ajavilla koirilla kokeisiin, jotka on ajateltu mahdollisimman lähelle mormaalia metsästyspäivää. KVA koira on varmasti hyvä metsästyskoira, vaikka ei jänistä ampuisikaan.hanna-r kirjoitti:Mitenkäs, jos menis ilman se suurempia tulos odotuksia kokeeseen harjoittelemaan. Kun eihän sillä minulle ainakaan ole tuon taivaallista merkitystä miten siellä pärjää...
Toki kokeisiin saa mennä silloin kun huvittaa, mutta ihan vaan vinkkinä peppu edellä puuhun on vaikeampi kiivetä kuin pää edellä, eikä se sittenkään ole helppoa, jos oksia on vähän..
-Jos ei metsästykseen jalostetulla koiralla metsästä, niin mitä sillä sitten pitäisi tehdä?-
Tai sitten käy, kuten minulle ja monelle muulle... Hommaa tuomarikortin ja käy tuomaroimassa toisten koiria, niin ei "uskalla" mennä oman koiran kanssa kokeeseen. Olisi varmaan tullut mentyä aikoja sitten jos en itse olisi tuomari. Rima nousee huimasti kokeeseen menon suhteen. Toki on helpompi saada tuomarit kun on itsellä kortti ja ollut tuomarina.